torstai 30. joulukuuta 2010

Hei pitkästä aikaa!

Hej allihopa! Blogi on ollut kirjoittajansa tavoin joululomalla. Joululoma oli aivan ihana. Keskiviikkona 15. päivä lensin Suomeen - lumisateesta ja huonosta kelistä huolimatta sekä juna että lento olivat minuutilleen aikataulussa. Lähdin sopivaan aikaan, torstaina täällä Hörbyssä oli lumimyrsky ja siitä oikeastaan alkoivat todelliset pakkaset. Joulun talliryhmä sai kärsiä jäätyneistä vesikupeista, lumihankeen jääneistä autoista, -25 asteen pakkasesta jne. Paljonkohan oli joulumieltä jäljellä sen viikon jälkeen...?

Kuten jo mainitsin, oma joululomani kotona oli siis Ihana. Lihottua tuli kilo jos toinenkin, mutta kotona ehti nukkua rauhassa (Bellan vieressä, tietty), nauttia takanlämmöstä ja viettää aikaa perheen kanssa. Ehdin nähdä äärettömän rakkaita ystäviä; Kristan, Annan ja Sallan kanssa ehdin viettää todellista laatuaikaa, PP oli mukana pizzaillassa, Annen kanssa lounastettiin Kukossa, Iidan kanssa organisoitiin glögi-ilta Aulangolle,  Lauran kanssa nähtiin nopeasti ja lisäksi vierailin Noran ranchilla. Annan kanssa ajettiin vielä Turkuun moikkaamaan Pusua ja siskon kanssa tehtiin jouluaattoyönä perinteinen reissu Urjalaan. Joulupukki toi hurjan määrän paketteja; paljon lämpimiä sukkia ja vaatteita (tulivat todella tarpeeseen), paksun romaanin joka tällä hetkellä kilpailee koulukirjojen kanssa, piikkimaton (joka oikeasti on todella ihana!) ja Ruotsin tontulta megamakee Kingslandin pipo. Lisäksi suklaata tuli kilotolkulla, suurin osa lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen (lue: Aulangon Ratsastuskoululle).

Tapaninpäivänä oli sitten pakko palata takaisin. 1,5 viikkoa meni aivan liian nopeasti, viikko lisää hade inte varit helt fel. Lentokoneessa mut oli jostain syystä siirretty premiumluokkaan, sain siis matkustaa siellä niiden "vähän parempien ihmisten kanssa", sain ruuan ja jälkiruuan ja virvokkeita ;-)

Maanantaiaamuna alkoi tallivuoro Flyingessä. Kukaan ei vaikuttanut erityisen motivoituneelta, kaikki olisivat niin mielellään olleet vielä hetken aikaa kotona. Tallivuorot hoidettiin kuitenkin kunnialla, nuoret hevoset tuli ratsastettua  - paluu todellisuuteen, siis. Meillä jokaisella on nyt tallivuoro suunnilleen joka toinen päivä, huomenna (uuden vuoden aattona) ollaan koko jengi (n. 17 henkeä) aamussa ja loppu päivä ollaan jaettu. Huomenna mä teen Ninan kanssa tallia vielä lukiolaisten tallissa, siitä kun saa ihan palkkaa. Uuden vuoden kemut vietetään Flyingessä, siitä lisää sitten myöhemmin.

Yksi tyttö meidän luokalta on nyt päättänyt jättää kesken. Aikoo hoitaa tämän viikon tallivuorot pois alta ja sitten lopettaa. Yllättävän moni tuntuu olevan tosi väsynyt tai tyytymätön koulutukseen. Onko vika silloin koulussa vai opiskelijoissa?

HAUSKAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE, PALATAAN ASIAAN 2011 !!! 

tiistai 14. joulukuuta 2010

Loppurutistus

Tentti aiheena "Foder och Beteende" meni ihan reisille. Vikahan ei tietenkään ole minussa, se oli opettaja joka esitti vääriä kysymyksiä! Miten on mahdollista että ei kysytty käytöshäiriöistä, evoluutiosta tai varsan kehityksest? Näiden erittäin olennaisten asioiden sijaan kysyttiin laumahierarkiasta, eri oppimistyypeistä ja kuuloaistista. Voi jee.

Mä luulen että autolla on tällainen olo silloin kun bensa alkaa loppua... Maanantaina oli Lucian päivä ja meillä lucia-aamiainen koululla. Se tarkoitti 5.15 ylös, klo 6.00 tallivuoro Flyingessä ja 7.00 aamiainen ravintolalla. Kakkosvuoden hippologit olivat kirjoittaneet hauskan jouluevankeliumin ja riisipuuro on tunnestusti suurinta herkkuani heti pipareiden jälkeen, aamiainen oli siis aikaisen herätyksen arvoista.

8.30 olin mukana "kursråd" -paneelissa, siellä on jokaisesta ryhmästä yksi oppilas ja silloin saa antaa rakentavaa palautetta kaikesta. Itse otin esille ryhmätöiden määrän (joulun yli 3 ryhmätyötä - eat me!) ja tuntisuunnitelmien puutteen. Paneeli oli hyvä, onneksi sain olla mukana. Jäi sellainen tunne, että asioihin voi vaikuttaa. Aamupäivän aikana ehdin vielä ratsastaa meidän 2-vuotiaalla joka oli vähän huonolla asenteella. Lounaan jälkeen opiskeltiin vähän tenttiin, nukuttiin tehopäikkärit kerhohuoneen sohvalla ja jäätiin vielä henkiin yhdestä tallivuorosta.

Nyt on edessä joulusiivous, pakkaaminen, Fixin liikuttaminen ja huomenna KATI GOES FINLAND!

torstai 9. joulukuuta 2010

Tenttistressi - bloggaaminen aina opiskelun edelle!

Mihin kaikki aika oikein häviää?! Minulla (joka siis karkaan lomalle 3 päivää etukäteen) on koulua jäljellä enää 3 päivää. Näihin kolmeen päivään mahtuu Lucia-aamiainen klo 7.00 maanantaiaamuna (eli koulupäivä 06.00-17.00), tiistaina tentti ruokinnasta ja käyttäytymisestä (aion kyllä vastata vain käyttäytymisen kysymyksiin ja jättää ruokinnan uusintaan) sekä ryhmätyön (jonka pituus tällä hetkellä huikeat 22 sivua) deadline.

Ryhmätyöllämme on nyt vihdoin oikein nimi; "Den varmblodiga hopphästens väg genom unghästtesterna - internationell jämförelse mellan Sverige, Nya Zeeland och Finland". Työ on käytännössä lähes valmis, se on ollut meidän handledarella tarkastettavana ainakn 5 kertaa. Meillä menee huomattavasti paremmin kuin muilla ryhmillä, sitten onkin vain kysymys onko sisältö riittävän laadukasta. Sain myös hurjasti hyvää palautetta kun kirjoitin kieliopillisesti virheettömämpää tekstiä kuin ruotsalaiset ryhmätoverini :-)

Voi tätä tenttistressiä! Hieno juttu että mä kuitenkin priorisoin bloggaamisen ennen sitä opiskelua...

Loppuun voin vielä mainita, että yhteystyö uuden tähtiratsun kanssa on aloitettu. Fixi on aika itsetietoinen neiti ja kuskilla on aika lailla opittavaa. Doriksella, sillä mun sisäänratsastettavalla, olen nyt kaksi kertaa ratsastanut irtonaisena ja se on niin hieno.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Uuden alku on vanhan loppu

Mennyt viikko on ollut tapahtumarikas, sanan varsinaisessa merkityksessä! Mistä sitä edes aloittaisi... Lunta on kertynyt kinoksiksi asti. Käytännössä se tarkoitti aamuherätystä klo 5.15, jotta 5.30 pääsi kolaamaan auton mentävää koloa pihatielle ja 5.45 kohti aamun tallivuoroa. Tallivuorossa saatiin kolata lunta ensin ovien edestä että päästiin sisään ja suurin haaste oli aina saada lantakärryt sisään. Mulla on luultavasti pysyviä vaurioita välilevyissä ja selkärangassa, sen verran otti fysiikan päälle se kärryjen vetäminen umpihangessa...

Ollaan työskennelty ahkerasti sisäänratsastettaviemme kanssa. Nyt olen ollut 4 kertaa selässä, tänään kävellyt ja ravannut molempiin suuntaan ilman että heppa on liinassa. Doris on varsin taitava yksilö.

Perjantaista sunnuntaihin oli taas menoa ja meininkiä kun ohjelmassa oli vuosittaiset Flyingepäivät. Niitä varten koko Flyinge siivottiin viimeistä oljenkortta myöten. 2-tuntinen show esitettiin kaikkina kolmena iltana, lauantaina ja sunnuntaina oli lisäksi avoimet ovet ja joulumarkkinat. Mä olin lisäksi tallivuorossa. Sunnuntain avoimilla ovilla esitin hevosen maastakäsin; meidän unghäst-ryhmäläisten tehtävä oli siis tehdä esitys nuoren hevosen koulutuksesta. Illan showssa olin avustamassa esteiden kanssa - käytännössä siis Flyinge-paita päällä piti aina ohjelmanumeroiden välissä juosta areenalle uuden rekvisiitan kansa ja hakea vanhat pois. Hauska viikonloppu, mutta raskas. Tässä muutama videoklippi Flyingepäiviltä:

http://www.youtube.com/watch?v=x61QH906xfo&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=LyV4hnewhRE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=p1xSGhDl-yc

Perjantai-iltana olin Fridan kanssa viettämässä tyttöjeniltaa Malmössä, nähtiin On Stage -musikaali Malmö Areenalla. Meni myöhään, mä jäin sitten Flyingeen kaverin sohvalle nukkumaan ja totesin, että ei mun asunto taidakaan olla kylmä kun vertaa muihin...

Nyt on myös hevonen vaihtunut. Pusu saapui sunnuntaiaamuna uuteen kotiinsa Suomeen ja mulla on nyt 9v. Fixi-tamma. Fixi on varsin pieni, toivottavasti ei liian pieni... Me ei olla vielä ehditty lainkaan tutustua toisiimme, mä olen ollut varsin kiireinen siellä Flyingepäivillä joten meidän yhteistyö alkoi oikeastaan vasta tänään, kun juksutin uutta ratsuani. Toivotaan, että siitä tulee hyvä, ja että mä pääseen hyppäämään ja kisaamaan jotain vähän isompaa. Tällä hetkellä päällimmäisenä tunteena on kuitenkin ihan hirvittävä ikävä ja huoli siitä miten maailman ihanin hevonen pärjää uudessa kodissaan... Mä tiedän tehneeni hyvän kaupan ja rahallista voittoa, mutta ystäviinsä kiintyy ja luopuminen on kaikista vaikeinta. Kun näytin Pusua sen uudelle omistajalle, joka kävi täällä vierailulla viime viikolla, meni Pusu niin hienosti; mä esitin laukanvaihdot, avot ja sulut molempiin suuntiin ilman ongelmia. Sellaisena mä aion muistaa Pusun, mun ensimmäisen oman hevosen. Nyt edessä on uudet seikkailut uuden tähden kanssa, takuuvarmasti kehittymistä ratsastajana ja kuten sanottu: uuden alku on vanhan loppu.

maanantai 29. marraskuuta 2010

Snö-kaos i Skåneland...

Todellinen lumikaaos! Lunta tulee niin.... huisin paljon eikä siinä mitään, mutta samalla tulee ja myrskyää. Vasta-auratulle tielle nousee puolen metrin korkuisia valleja ja on ihan tuurista kiinni pääseekö autolla niistä yli läpi. Onnistuin saapumaan kouluun ja aamun tallivuoroon - ainoastaan 15 minuuttia myöhässä kun koulumatka vei 25 minuutin sijaan 45...

Minulla oli myös iltaruokinta Flyingessä illalla klo 20.00, jäin siis kaverin luokse koulun jälkeen. Kun sitten 19.50 lähdin kohti Flyingeä, oli taas tuullut lisää. Ajattelin, että kyyyllä se tästä menee, mene tullessakin... Ja siihenhän se auto sitten hyytyi, keskelle kinosta. Luojalle kiitos että mulla on pohjoisruotsalaisia kavereita, kunnon "norländare" kun tuli niin pienellä kolaamisella, työntämisella ja kaasuttamisella auto saatiin liikkeelle.

Ja huomenna uusiksi. Nyt kiitos riittää, ei Skånessa kuulu olla talvea! Yritän järjestää kuvamateriaalia lähipäivien aikana.

(Tänään oli myös genetiikan tentti. Meni aika varmasti aika hyvin. Toivotaan täysiä pisteitä :) )

lauantai 27. marraskuuta 2010

Valitettavasti emme voi myöntää teille kiinteää internetyhteyttä...

Vastoinkäymiset internetyhteyden kanssa ovat varjostaneet koko kulunutta viikkoa. Valitettavasti emme voi myöntää teille kiinteää internetyhteyttä koska ette ole olleet kirjoilla Ruotsissa 6 kuukautta. Siis mitä h**vettiä?! Mä olen nyt toistaiseksi ratkaissut ongelman Telian mokkulalla, johon prepaid-tyyppisesti ladataan käyttöaikaa. Onneksi facebookiin pääsee myös kännykällä :-)

Kulunut viikko on koulun osalta ollut varsin rauhallinen - olen sitten tehnyt aika lailla tallihommia täällä kotona, jotta voin tulevan katastrofi-viikon olla tekemettä mitään. Nuorten hevosten kanssa ollaan päästy nyt niinkin pitkälle, että perjantaina saatiin istua siellä kyydissä. Mä olen nyt kuitenkin jonkin verran saanut sisäänratsastaa hevosia täällä kotona, joten mulle ei ole mikään ongelma kiivetä meidän 2-vuotiaan selkään. Mutta voi jeesus, meinasin kuolla hengenahdistukseen katsellessani kun muut istuivat omien varsojensa kyytiin; musta tuntuu että puolet meidän ryhmäläisistä on niin naiiveja, että eivät ymmärrä mitä voi tapahtua. Se 2-vuotias voi koska tahansa hypätä ilmaan tai pukittaa tai pelästyä tai yksinkertaisesti vaan päättää heittää ratsastajan tantereeseen (nimim. kokemusta on...), sen takia yhdellä kädellä pidetään koko ajan kiinni harjasta tai "kauhukahvasta" - sellainen sisäänratsastettava pelästyy helposti yllättävää ohjasotetta tai ratsastajan horjahtamista. Ensimmäisillä kerroilla meidän pitäisi antaa hevosten vaan tottua siihen että ratsastaja on kyydissä, ei kiskoa ohjista ja potkia niitä raukoja kylkeen... Ja tosiaan, pitää harjasta kiinni ja olla valmiita siihen että jotain tapahtuu.

Keskiviikkona lintsasin koulusta ja olin Olofin mukana Bollerupissa. Siellä järjestettiin rådgivande bedömning, eli esitarkastus oreille, joista osa sitten suositeltiin oripäiville ja osalle toivotettiin hyvää jatkoa kilpahevosen uralla. Molemmat meidän 3-vee orit saivat lipun oripäiville ja Olof erikoispalkinnon parhaana esittäjänä; http://www.tidningenridsport.se/Article.aspx?m=45210&a=538909

Perjantaina oli Niina meillä ja opiskeltiin genetiikkaa maanantain tenttiä varten. Tänään olen koko illan työstänyt ryhmätyötä (dö grupparbete, dö!) ja huomenna aion ainoastaan ratsatsaa, taputella hevosia ja nauttia ulkoilmasta. Tuleva viikko on enemmän kuin intensiivinen; tallivuoro maanantaista sunnuntaihin eli koulu 6.30-17, tiistaina tulee uusi hevonen ja sen omistaja, perjantaina lähtee Pusu, perjantai-iltana mennään Fridan kanssa musikaaliin Malmöön ja la-su on Flyingepäivät. Ja viikon aikana pitää koko Flyinge siivota...

lauantai 20. marraskuuta 2010

Viikkopäivitys

Ainakin viikko vierähtänyt viimeisimmästä päivityksestä. Voin puolustella asiaa sillä, että jälleen kerran mun nettiyhteydessä on ongelmia. Nyt istun siis koulun koneella kirjoittamassa näin aamun tallivuoron jälkeen. Egentligen mulla ei olisi ollut tallivuoroa lainkaan nyt viikonloppuna, mutta niin moni on kipeänä, että yksi asia johti toiseen ja täällä sitä sitten ollaan.

Talvi on saapunut Skåneen; sataa räntää, on kylmää ja märkää. Auton sai aamulla kaivaa lumikerroksen alta, mutta päivällä on plusasteita ja kuten sanottu, märkää.

Unghästblocket on edelleen täydessä vauhdissa ja viikko varsojen kanssa on mennyt varsin hyvin. Tiistaina ajettiin niitä maastakäsin (tömkörning) ja Doris oli todella taitava. Perjantaina mä roikuin siellä kyydissä, ainoastaan käynnissä; Doris on sitä mieltä että ratsastusurheilu on tosi jees ja kohta siellä selässä voi jo istua. Perjantaina meillä oli harjoitusmuotoinen eläinlääkärin tarkastus: jokainen esitti "oman" hevosensa, minä siis Doriksen. Hevoset oli puunattu viimeisen päälle ja letitetty, ne esitettiin eläinlääkärille ja ulkomuistista piti kertoa hevosen tiedot seuraavasti; "Kati Ojala visar hästen Dorin, ett sto född 2008 efter Richfield undan Don Schufro. Hon bor i körstallet, rids in av visaren och fungerar bra. Hon ryktas varje vardag, har några ojämnligheter i friseringen, har skor fram o är skodd innan ankomst till Flyinge alltså innan vecka 44. Hon väger 536 kg o är lite smal. Hon äter 14kg hösilage, 3kg kraft, 0,2kg betfor, 75g mineraler, 40g salt o får ca 5kg halm till en kostnad av 35,95kr per dag. Vid visitation fann jag; temperatus 38, andning 13, puls 40. Hon är lite muskelfattig, har mugg samt svullnad på båda bakben, ett gammalt sår på vänster fram och skav¨på nosryggen".

Kaikki viikon teoritunnit ollaan vietetty Perin kanssa ja puhuttu erilaisista sairauksista. Säännöllisen epäsäännöllisesti harhaudutaan aiheesti ja puhutaan jostain ihan muusta, tunnit on varsin mielenkiintoisia mutta niissä ei ole oikein selkeää rakennetta ja se tekee ne joskus hankaliksi seurata.

Koulun ulkopuoliseen elämään (mitä se on...?) on luvassa vähän muutoksia; Pusu muuttaa muutaman viikon kuluttua Suomeen ja mulle tulee uusi heppa; 9v. tamma (Lancetto-Magini) nimeltä La Magnifique. Viime lauantaina tein tämän päätöksen ja itkin koko viikonlopun, kun "joudun" luopumaan Pususta. Mä en todellakaan ole mikään hevoskauppia ;-) Voidaan sanoa, että Pusun oli tarkoitus olla mun on oma projekti ja nyt projekti on valmis; me ollaan esteratsastuksessa saavutettu se taso mikä meidän ratsukkona on realistista saavuttaa. Valitettavasti Pusun kapasiteetti loppuu ennen kuin minun - mutta sehän onkin jalostettu juoksemaan kovaa, ei hyppäämään isoja esteitä. Pusu saa ihanan kodin Suomesta ja toivotaan että mun  ja uuden tamman yhteistyö lähtee sujumaan. Vaikka kyse on hevosista, ei koirista, niin voi vitsi kun mun on Pusu ikävä jo nyt...

lauantai 13. marraskuuta 2010

Ryhmätyö, ryhmätyö, ryhmätyö...


Kuten kuvasta näkyy, tämän illan ohjelmassa on ryhmätyön työstämistä. Tällä hetkellä ryhmätyömme kulkee nimellä "Hopphästens väg från föl till Grand Prix - Sverige/Finland/Nya Zeland". Multa löytyisi myös muutama todella hieno kuva niistä teurasjaloista, mutta täytynee säästää herkempiä lukijoita ;-)

perjantai 12. marraskuuta 2010

Väsyneet hippologit ja teurasjalka

Viikko on ohi ja monta väsynyttä (tulevaa) hippologia käpertyy koloihinsa nukkumaan. Pimeys ja pitkät koulupäivät ovat johtaneet yleiseen väsymykseen ja ehkä pienimuotoiseen syysmasennukseen, joka on havaittavissa lähes koko luokassa. 90% haikeilee kotiin ja itse voin sanoa että 4 viikon ja 5 päivän (tai kuka niitä nyt laskee...) päästä mä pääsen kotiin lomalle! <3

Nuorten hevosten kanssa on mennyt koko viikon osalta varsin mallikkaasti. Opettajamme (joka siis on todellinen persoona) on ollut poikkeuksellisen hyvällä tuulella ja tunneilla on ollut jopa vähän rento tunnelma. Doris (eli oma sisäänratsastettavani) on oikeasti todella hieno, mä uskon sen olevan hevonen, josta kuullaan tulevaisuudessa. Nyt ollaan tehty töitä niiden lapsosten kanssa 2 viikkoa, nyt onnistuu juoksuttaminen ilman apua, ovat irtohypänneet, satula on ollut selässä ja maanantaina on tarkoitus "roikkua" satulan päällä - näin niitä siis totutetaan ratsastajan painoon.

Torstaina operoimme teurasjalkoja. Herkemmät lukijat; hypätkää tämän kappaleen yli! :) Jokainen pari sai siis kuolleen jalan, josta ensin kuorittiin iho pois, jonka jälkeen tunnistettiin eri jänteet ja luut. Irroitettiin jokainen jänne yksitellen nähdäksemme mihin ne kiinnittyvät, lopuksi vielä halkaistiin yksi nivel. Ja oli niin siistiä! Puolet luokasta oli (ehkä vähän sairaalla tavalla) aivan fiiliksissä - minä mukaanlukien - ja puolet varsin huonovointisia, kasvojenväri vaihteli valkoisesta varsin vihertävään ja takaisin. Kukaan ei kuitenkaan pyörtynyt. Yksi ryhmä onnistui halkaisemaan kavion, päästiin siis näkemään myös mitä siellä kavion sisällä oikein on.

Perjantaina katseltiin hevosen liikkumista, tunnistettiin ontumia ja puhuttiin yleisistä sairauksista ja eläinlääkärin tarkastuksesta noin yleensä. Nyt ansaitun viikonlopun viettoon! Tosin, luvassa on kasapäin rästiinjääneitä kirjoitustehtäviä, deadlinet hengittää niskaan ja sitä typerää ryhmätyötä on pakko työstää koko sunnuntai ilta...

tiistai 9. marraskuuta 2010

Flyinge Grand Prix ja 9 päivän tallivuoro

Torstaista sunnuntaihin oli Flyinge taas täynnä elämää; nelipäiväinen kilpailu, esteratsastuksen Flyinge Grand Prix, täytti koko Kungsgårdenin ihmisillä, hevosilla, hevosautoilla ja todellisella hälinällä. Neljä päivää, yhteensä yli 1000 starttia! Itse olen kunnostautunut toimihenkilönä ja kaiken vapaa-ajan auttanut kisapaikalla niin liputtajana, ratahenkilökuntana kuin ringmasterina. Päivistä tuli yli-inhimillisen pitkiä, viimeiset startit vedettiin puoli kymmenen aikaan illalla, siihen päälle radanrakennus ja seuraavana aamuna 6.30 aamutalliin. Välissä tuntui melkein typerältä ajaa takaisin kotiin, kun heti piti kuitenkin tulla takaisin. Meitä toimihenkilöitä hemmoteltiin maailmanluokan ravintolaruuilla, söin sitten muutaman viikon edestä. Lisäksi me, jotka toimihenkilöimme yli 15 tuntia, saimme Kingslandin neulepuserot varustettuna Flyinge-logolla.

Loppuviikon aikataulu näytti suurinpiirtein seuraavalta: torstai 6.30-20, perjantai 6.30-22, lauantai 6.30-21.30 ja sunnuntaina vain 6.30-17. Nyt on tiistai, tämän päivän jälkeen vielä 2 päivää tallivuorossa ja sitten saa nukkua!

Nuorten hevosten kanssa ollaan täydessä vaihdossa, niitä on nyt juoksutettu ja meidän 2-vuotias on maailman kiltein ja oppivaisin. Tuntuu rankalta liikuttaa niitä 5 päivää viikossa, mutta no can do. Ärsytystaso on aavistuksen korkealla, koska oma parini on... no, pirun ärsyttävä eikä osaa olla hiljaa. Mutta ainoastaan 5 viikkoa joululomaan, kyllähän sen nyt jaksaa ;-)

Nyt paluu oppitunnille, aiheena kavio ja opettajana se maailman paras eläinlääkäri jonka etunimi on muuten Per. Iltapäivällä leikitään nuorten hevosten kanssa, sitten tallivuoro 16-17, sitten Malmöön hakemaan satula toppauksesta ja sitten kotiin ratsastamaan. Huomenna ajattelin lintsata vähän (kun äiti yllytti!) niin ehdin tehdä edes jotain rästihommia...

tiistai 2. marraskuuta 2010

Flyinge GP närmar sig!

Aamupäivän oppitunti oli varmasti koko viikon kohokohta. Miespuolinen eläinlääkäri, jonka nimi ei koskaan selvinnyt, puhui hevosen liikuntaelimistä, luustosta, lihaksisto jne. Tuli hetken haikea tunne, että voi kun olisin siellä eläinlääkiksessä... Mä rakastan tällaisia aiheita, vaikka tiedän jo nyt, että tentistä EI tule helppo. Meillä ei ole aiheesta yhtään kunnon oppikirjaa (tai no, on ne tiiliskiven kokoiset englanninkieliset teokset) ja mä olen epävarma tulenko koskaan oppimaan esim. luiden ja jänteiden nimiä kaikilla mahdollisilla kielillä.

Torstaista sunnuntaihin on Flyinge Grand Prix, lähtijämäärältään vuoden isoimmat kisat; yli 1000 starttia. Mä aion olla toimihenkilönä kaikki päivät, koko sen ajan kun en ole oppitunneilla tai tallissa. Toimihenkilöt saa ihanan Kingslandin paidan, on muuten hyvä porkkana...

Nyt sateeseen kouluttamaan varsoja. Väsyttää...

maanantai 1. marraskuuta 2010

Uusi block, uudet kuujet

Tultuani kotiin viiden aikaan ja istahdettuani tietokoneen äärelle tajusin, että tänä iltana ei ole mitään, mitä mun täytyisi tehdä. Toki aion ratsastaa ja kouluhommia on jonossa odottamassa, mutta mikään deadlineista ei ole lähipäivinä ja ruokinnan minitentti on takana. Tällainen vapaailta tuli täytenä yllätyksellä ja nyt jo stressaa se, että käytän tällaisen vapaa-ajan väärin ;-) On jo jotenkin niin tottunut siihen, että päivän aikana ei ehdi kaikkea mitä haluaisi.

Tänään oli siis ruokinnan dugga, joka on minitentti - nyt piti olla vähän käsitystä kaikesta, lopputentissä pitää sitten tietää kaikki kaikesta. Jo kysymyksiä lukiessani tajusin keskittyneeni vääriin asioihin. Mutta niin, luin enemmän sellaisia asioita mistä tiesin ennalta jonkin verran ja syvensin tietämystäni niistä; esim. proteiinien ja hiilihydraattien kemiallisesta rakenteesta, koostumuksesta jne. En ollut edes sivusilmällä vilkaissut säilöheinän tuotantoa - ja se oli virhe.

Nyt on myös virallisesti aloitettu kurssi "nuoret hevoset". Meitä on aina kaksi per hevonen, minun ja Sophien sisäänratsastettava on 2-vuotias tamma nimeltä Doris (Richfield - Don Schufro), stor som ett hus mutta vaikuttaa muuten ihan fiksulta. Opettaja on todellinen persoona (eikä välttämättä positiivisessa merkityksessä...) ja kurssista tulee varmasti mielenkiintoinen. Ja raskas, koska noiden varsojen kanssa tehdään töitä joka päivä.

Niin tosiaan, kellojen siirtäminen aiheutti todellisen kaaoksen ja ajaessani kohti Flyingeä sunnuntaiaamuna en ollut varma, onko kello 4.45, 5.45 vai 6.45. Tuo kellojen siirtäminen aiheuttaa todellakin syysmasennusta, kello ei ole edes kuutta ja täällä on aivan pilkkopimeää... Suklaan kulutus lisääntyy tässä taloudessa radikaalisti kun talviaika alkaa :-)

torstai 28. lokakuuta 2010

Arkipäivää Breedersien jälkeen...

Edellisesti blogipäivityksestä on tainnut vierähtää tovi... Aika karkaa käsistä, tekemistä olisi enemmän kuin mihin vuorokauden 24 tuntia riittävät.

Breedersien jälkeinen arki tuntuu raskaalta, ihan niinkuin aina. Kaikki kiva loppuu aikanaan, Flyingessä on kohta viimeisetin teltat purettu ja maneeseihin alkaa päästä normaalin aikataulun mukaan ratsastamaan. Tällä viikolla minun talliryhmäni vastaa reservihevosten liikutuksesta ja tästä on muodostunut todellinen ongelma. Jotain syystä minä olen ottanut vastuun aamuisin katsoa mitkä hevoset tulee liikuttaa, lisäksi yritän jakaa ne tasapuolisesti ja pitää kirjaa siitä kuka on tehnyt mitäkin. Meitä on talliryhmässä 9, yksi ei ole ratsastuskykyinen. Ongelma on siis se, että muutama tyyppi meidän ryhmästä ei tee mitään; jos mä olen ratsastanut 4 tällä viikolla niin nämä muut yhden... Kaikilla on paljon tekemistä, kaikkien mielestä ajohevoset on tylsiä ratsastaa mutta hei haloo! Me opiskellaan hippologeiksi, koska me halutaan tehdä hevosten kanssa töitä - miksi näiden reservihevosten hyvinvointi on muka vähemmän tärkeää kun esim. sen oman hevosen?! Mun ärsytystaso on niin korkealla, että lepopulssi on lähemmäs 100. Tänään olen puhunut asiasta meidän kurssivastaavan kanssa ja huomenna aion avautua tallimestarille jos meno ei parane. Ja mä luulen, että tallimestari ristiinnaulitsee ne jotka on vetelehtineet tällä viikolla.

Tänään meillä oli 3 tunnin stressinhallintakurssi. Stressiä olisi hallinnut enemmän se, että olisi nukkunut kotona ne 3 tuntia. Kaikki nämä neuvot stressin ja ajan hallintaan ovat niin absurdeja; pitää harrastaa liikuntaa, lopettaa lukeminen 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa ja nukkua 8 tuntia yössä. Jos on koulussa 6.30-17, sen jälkeen ratsastaa oman hevosensa, mahdollisesti syö jotain ja käy suihkussa, niin mitä luulette että kello on sitten? Jos lukemisen lopettaa 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa ei tarvitse edes aloittaa sitä lukemista.

Iltapäivällä oli kärryajon näyttökoe joka meni kaikkien osalta hyvin. Tärkeintä oli analyysi ja oma analyysini oli lyömätön :-) Nyt on siis ensimmäinen neljännes ohi! Maanantaina alkaa "unghäst-blocket", saan siis sisäänratsastettavani ja koulupäivät pitenevät, koska viikkoon tulee 4 tuntia enemmän koulua.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

http://www.tidningenridsport.se/Article.aspx?m=45207&m1=45235&a=523022

Olof ja Kajsa (jonka minä olen muuten ratsastanut sisään!) voittivat 5-vuotiaiden hevosten Breeders Trophyn Flyingessä! Olof otti samassa luokassa myös 5. sijan hevosella High Pea. SIIS MIKÄ USKOMATON VIIKONLOPPU!

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Kati the Kengittäjä

Kengityksen näyttäkoe meni hyvin ja hyväksytysti läpi, whoop whoop! Jatkossa se olen sitten minä joka lyö kiinni kaikki irtokengät!

Breeders har börjat på riktigt! Yritän ottaa kuvia huomenna jos sade vähän helpottaisi. Flyinge on täynnä hevosia ja ihmisiä ja myyntikojuja (lähettäkää mulle rahaa!) ja kaikkea ihanaa. Hienoja hevosia ja hyvää ratsastusta ja viikonloppuna bileet. Tämä viikko on paras viikko.

Pusu saa ottaa siispä vähän kevyemmin kun minä keskityn istumaan maneesin katsomossa. Ja välillä käymään oppitunneilla, mutta uskon että tän viikon lintsaustilastot on aikalailla huipussaan...

Tänään olen myös saanut maailman parasta palvelua, kun menin vaihdattamaan talvirenkaat. Ystävällinen setä (joka auton nähdessään kysyi joka kutsui autoani pikkuriikkiseksi) ajoi mut koululle jätettyäni auton sinne korjaamolle ja renkaiden vaihto maksoi vain 25e.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Tänään mulla oli viikon viimeinen tallivuoro, koska olen vaihtanut tallivuoroja yhden luokkakaverin kanssa. Nyt mulle jää enemmän aikaa auttaa kotona, kun 6 hevosta kilpailee Breedersseissä. Samalla tein itselleni todelliset killerit vaihtamalla vielä yhden viikonlopun kun kaveri pyysi, kahden viikon kuluttua alkaa 8 päivän talliputki. Ei siinä muuten mutta ne AAMUT! Aulangolla teki helposti 20 päivää putkeen...

Tänään olen pitänyt elämäni ensimmäisen esitelmän ruotsiksi, kun esitelmöin luokalle tekemäni tiivistelmän siitä artikkelista, mikä käsitteli este-ja kouluhevosten pelkoreaktioita. Meni hyvin. Oikeastaan todella hyvin. Ja yllättävän vähän kielioppivirheitä.

Iltapäivällä pesin Olofin kisahevosia ja nautin iltapäivästä hevosenhoitajana. Vaikka koulussa on kivaa niin ajoittain sitä kaipaa aika paljon entistä elämäänsä, kun oli aikaa ratsastaa, nukkua ja syödä terveellisesti. Ja olla mukana kisoissa - juttelin yhden luokkakaverin kanssa joka oli hevosenhoitajana mm. Pekingin olympialaisissa ja tultiin tulokseen, että voi vitsi kun on ikävä sitä "livet på tävling".

Huomenna on kengityskoe ja voin jo nyt sanoa että se EI tule menemään läpi...

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Perjantain M-kemut olivat varsin onnistuneet. Militär-pukuni oli varsin vakuuttava ja hauskaa oli, vaikka porukkaa olisi voinut olla enemmän. Kotiinkin pääsin suunnilleen hyvissä ajoin...

...todetakseni lauantaiaamuna klo 7.15 että tallissa on pieni vesivahinko. Yksi hevosista oli hajoittanut juoma-automaattinsa, joka oli sitten suihkuttanut vettä ilmeisesti koko yön siihen asti että kaivo viimein oli tyhjentynyt. Lattialla oli siis 5-7cm vettä, koko 12 hevosen tallissa. 7.15 lähti Olofille tekstaria että tuleppas talliin kun heräät. Tunnin verran me lakaistiin sitä vettä ulos ja viemäreihin. Ennen yhdeksää mä lähdin Pusun kanssa kilpailuihin, hypättiin ainoastaan 100cm tuloksella 4 virhepistettä. Ei mikään erityisen hyvä rata noin muuenkaan.

Saavuttuani kotiin oli suurin osa karsinoista kunnossa; kaikki märkä puru pois ja uutta oli tuotu tilalle. Se tarkoittaa n. 48 kottikärryllistä uutta purua ja melkein saman verran pois. Sitten olikin jäljellä vain loppujen hevosten tarhaus, toisen tallin siivous, orien haku laitumelta ja 7 hevosen ratsastus. Me niin sanotusti jobbade på ja oltiin seiskan jälkeen illalla valmiita tallista. Vesivahingon sotkettua kaikki suunnitelmat aloitettiin Olofin kanssa myös sunnuntaiaamu varsin aikaisin ja painettiin hommia kuin pienet eläimet. Kun talli joskus iltapäivällä oli valmis ja Breeders-hevoset (ne jotka kilpailevat Flyingessä tällä viikolla, vuoden isoimmat ja tärkeimmät kisat joihin on kvaalattu koko vuosi!) liikutettu mä juoksin suihkun läpi autoon ja nokka kohti Flyingeä.

Flyingestä otin kyytiin Johannan ja Jessican. Hurautettiin Malmöön ja vuorossa oli "Ilta valokuvamallina". Oltiin siis studiolla, missä meidät meikattiin ja valokuvattiin. Ensin ajettiin tietysti väärälle studiolle, jonka jälkeen taksikeskuksen setä ohjeisti meidät oikeaan paikkaan (että löytyy niin kilttejä ihmisiä jotka tollai auttaa!) ja saavuttiin paikalle ainoastaan 25min myöhässä. Kukaan ei ollut kertonut että hiukset pitää laittaa itse, mä en ollut lainkaan valmistautunut... Mun meikkauskin oli vähän niin ja näin ja valitettavasti kuvista ei tullut mitään mestariotoksia. Ostin yhden muistoksi, lataan sen tänne kunhan ehdin.

Kotona olin sunnuntaina puoli yhdentoista aikaan illalla ja suoritin pakonomaisen imuroinnin - tuntuu että mä aina imuroin yöaikaan! Pakkasin koulurepun, nukahdin heti kun pää osui tyynyyn herätäksen 5.30 ja 6.30 olin reippaana aamutallissa Flyingessä. Ja kummallisinta on, että mua ei väsytä!

Tällä viikolla siis tapahtuu kun Sveskt Avel & Sportchampionat sekä Breeder's Trophy valtaa Flyingen! 650 hevosta, hevoshuutokauppa, expoalue myyjineen ja vuoden pirskeet lauantai-iltana.

Breeders!

torstai 14. lokakuuta 2010

Varoitus: Melko Negatiivinen Päivitys

Mä olen siis aivan hajalla meidän kengitystuntien takia. Kerran ollaan harjoiteltu muovikavioilla, nyt oli sitten oikeita hevosia ja uusi opettaja, joka oli tympeä ja poikkeuksellisen epämotivoitunut. Apua ei saanut edes kysyessä, koska kysymystä ei ehtinyt sanoa loppuun asti kun äälilöopettaja jo puhui päälle. Ensi kerralla on sitten jo käytännön näyttökoe ja mähän siis en tule pääsemään siitä läpi, koska en saa sitä kenkää irti jalasta. Voinko mä sitten sanoa opettajalle mitä mieltä olen hänen opetustyylistään...?

Aamupäivällä meillä oli "Sökövning - rasarbete" joka oli siis aivan turha kolmetuntinen, hyödyllisempää olisi ollut nukkua univelat pois. Kolmen ihmisen ryhmissä (miksi aina vaan ryhmätöitä?!) piti esitellä joku hevosrotu ja keskittyä jalostukseen ja jalostussuunnitelmaan. Jos olisin saanut tehdä yksi olisin toki ottanut suomenhevosen, mutta ryhmäläisiä oli vaikea suostutella tutkimaan suomalaista kylmäverirotua josta löytyy tietoa lähinnä suomen kielellä...:) Meillä oli siis PRE-hevonen eli kansankielellä andalusialainen. Löytyi ihan mielenkiintoista tietoa eri jalostuslinjoista, mutta eiköhän tällaiset rotuesittelyt kuulu ala-asteelle...

Keskiviikkoiltana treenattiin Pusun kanssa esteitä Olofin estetunnilla, jonka jälkeen rentouduin silittämällä valtavan kasan vaatteita, imuroimalla, pesemällä koneellisen pyykkiä ja maksamalla laskuja. Tää oli sitä kuuluisaa omaa aikaa :-) Tänään torstaina myöhästyin koulusta, koska motarilla oli jollain käsittämättömällä tavalla kolaroineet bussi, rekka ja henkilöauto. Meni hetki ennen kuin kaikki autot saatiin korjattua siitä pois ja liikenne oli jonkin aikaa kokonaan seis... Juuri käännyttyäni motarille kuulin radiosta että "liikenneonnettomuus E22:lla Hurvan kohdalla, liikenne toistaiseksi poikki...". Ja siellähän sitä sitten seistiin.

Nyt paluu genetiikan oppitunnille - tunti vaikuttaa hyvältä, puhutaan eri mahdollisuuksista testata hevosen jalostusarvoa (esim. laatuarvestelu ja oritestestit) ja siitä miten erotetaan onko ori hyvä periyttäjä vai ainoastaan hyvä suorittaja ympäristön vaikutuksesta.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Maanantaina oli hieno syysilma; aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ilma tosin oli varsin kylmä (auton ikkunat täytyy raapia aamulla). Aamun ajotunti oli ulkona, hevoset ihan selvästi nauttivat kun ei tarvi juosta maneesissa. Ajettiin itsenäisesti, työstettiin niitä asioita mitkä oman hevosen kanssa tuntuu hankalilta. Vihdoin Romario kulkee peräänannossa - täytyy lahjoa sitä, että se kulkis hyvin myös loppukokeessa, joka todellakin lähestyy hurjaa vauhtia! Enää pari viikkoa aikaa.

Genetiikan tunnit olivat yhtä älyvapaita kun viime viikollakin. Opettajan epäpätevyys on ihan uskomatonta ja raukka hermostuu niin kun ei osaa vastata esitettyihin kysymyksiin. No, opinhan ainakin laskemaan sisäsiittoisuusprosentin. Sekin on valmista kaavaan sijoittamista, mä en jaksa ymmärtää miksi se on joillekin niin ältsin vaikeeta.

Illalla ratsastin Pusun pellolla, ajattelin nyt senkin kanssa nauttia näistä viimeisistä valoisista illoista... Lisäksi kirjoitin loppuun sen tiivistelmän, josta tuli neljä sivua ja lähemmäs 1500 sanaa. Samoin tein valmiiksi esitelmän valjakkoajon kouluosuudesta ja kaikesta tästä uupuneena nukahdin 21.30.

Tiistai aamu alkoi kolmen tunnin annoksella pedagogiikkaa, aiheena ryhmät ja ryhmäprosessit. Oli tosi hyvät tunnit! Puhuttiin erilaisista ryhmistä, erilaisista ryhmän jäsenistä ja arvioitiin omia vahvoja ja heikkoja puolia ryhmän jäsenenä. Mielenkiintoista oli myös teoria ryhmän kehityksestä; FIRO eli fundamental interpersonal relations orientation. Lisäksi tehtiin testi, sen mukaan mä olen enemmän uppgiftsinriktad kuin relationsinriktad ja hyvin vähän dominoiva. Saman testin mukaan olen analysoiva ja looginen; "lyssnande, eftertänksam, logisk och realistisk, noggrann, tar få risker, långsam till beslut, tycker att det är viktigt med detaljer, ibland petik". Lisäksi meidän piti oman ryhmän (se ryhmä, jonka kanssa tekee sitä projektityötä) kesken päättää mikä eläin kuvastaa ryhmää parhaiten. Me oltiin karhu; just nyt ollaan vähän (talvi)unessa, mutta kunhan tästä heräillään niin ollaan tosi vahvoja ja sitten tulee tulosta (ehkä).

Tiistai iltapäivänä pidettiin pienet esitelmät ajoryhmän sisällä eri valjakkokilpailun osakokeista. Lisäksi syötiin kiloittain leivonnaisia (kaikki jotka on kaataneet niitä kartioita leipoivat, eli oli aika paljon herkkuja) ja katsottiin video yksistä valjakkoajon MM-kilpailuista (niistä jotka meidän opettaja voitti :-)). Opettaja halusi näyttää esimerkkejä hyvästä ja huonosta ajotavasta - kappas vaan kun se huonon ajotavan edustaja oli suomalainen...

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Se kuuluisa "ajanhallinta"

Normaaali (?) sunnuntai;

5.30 soi herätyskello, sitä seuraa nopea pukeutuminen ja aamiainen
6.30 aamutalli Flyingessä, Kati saapuu paikalle muutaman minuutin myöhässä...
8.15 aamutalli valmis
8.30-9.30 tietokoneluokassa, näennäisesti kouluhommia ja ratsastuksen MM-kilpailujen tulosten selailua
9.30-11 Hevostelua; kävelyretki hevosen High Hope kanssa seurana Elin & Courage
11.00 Päivätalli
12-13 Maastolenkki hevosella Clyde, seurana Marie&Bonnie sekä Camilla&Bonneville
13-15 Kaupassakäynti, valtava lounas (oli hei nälkä!) ja hetki tietokoneluokassa
15-16.15 Viimeinen tallivuoro ja kahvittelu talliporukan kanssa
17.00 Kotona, Pusun ja muutaman muun hevosen tarhaus
17.15-18.45 Ruuanlaittoa, kouluhommia, pyykit pesukoneeseen, vähän pakollista facebookia ;-)
18.45 Talliin; hevoset sisään, Pusun harjaus ja ratsastus, varusteiden puhditus, iltaheinät
20.45 Sisään, suihkuun, kouluhommien viimeistely
22.00 Voi elämä mikä tiskivuori, nyt viimeistään aika tiskata! Ja siistiä keittiö...
22.30 Voi elämä, pakko täällä on imuroidakin... Pakollinen pakkoimurointi.
23.00 Pakollinen blogipäivitys. Ja äkkiä nukkumaan...

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

F&F Talang-projekti ja pelin henki

Flyingessä on meneillään sellainen Färs&Frosta Talang -projekti, johon voivat siis hakea oppilaat joilla on oma hevonen. Mä täytin hakemuksen estepuolelle ja alkuun sanottiin, että viimeistään maanantaina ilmoitetaan ketkä saavat tehdä ratsastusnäytön torstaina. No... Eilen (tiistaina) on soitettu niille 26:lle, jotka on 48 hakijasta valittu ratsastuskokeeseen. Muille, mm. minulle, ei ilmoitettu mitään.

Ratsastuskokeeseen on valittu ihmiset pelkästään fiilispohjalta; ei kilpailutulosten tai minkään muiden yleisten kriteerien perusteella. Jos ei päässyt mukaan ei saa mitään vastausta kysymykseen "miksi minä en saa ratsastaa torstaina?". Lisäksi näyttää vähän siltä, että kaikki nämä 26 ovat käyneet valitsijoiden valmennustunneilla...

Just. Reilu peli.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Luksuslounas ja uretaanivaahto

Ei tässä tiistaissa ollutkaan yhtään enempää tunteja kuin muissa päivissä. Aikataulu vain venyy ja paukkuu... Syötiin Jasminin kanssa ihana lounas Hörbyn la'Cafesse. Iltapäivä jotenkin vain venähti, oltiin Pusun kanssa ratsauduttu vasta seitsemän jälkeen. Pusu olis superhyvä ratsastaa ja loppuravit otettiin sänkkärillä kohti auringonlaskua.

Nyt on ovi korjattu uretaanivaahdolla. Mä ohitin kohdan "käytä suojakäsineitä" - ensimmäinen virhe. Mä en suojannut eteisin mattoa - toinen virhe. Mutta toistaiseksi vaikuttaa muilta osin aika hyvältä, ei ainakaan enää tuule sisään.

Jos olisin ostanut oikean pedagogiikan kirjan, lukisin nyt kappaleet 2-4. Mutta koska olen ostanut väärän kirjan, niin enpäs luekaan. Pitää varmaan jatkaa sen englanninkielisen artikkelin kanssa nyt, kun maailman paras Iida on auttanut mua kääntämään muutaman hankalan kohdan.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Fear reactions in trained and untrained horses from dressage and showjumping breeding lines

Perjantain ajotunti ei sisältänyt mitään sen ihmeempää, ajettiin hankalaa harjoitusta ja kartiot otti taas vähän osumaa. Ajohevoseni Romario liikkui poikkeuksellisen hyvässä mallissa ja itse ymmärsin, että ulko-ohjasta on annettava huomattavasti enemmän tilaa; kärryt vaatii tavallaan oman kääntymisalansa vähän eri lailla kun pelkkä hevonen ja ratsastaja.

Iltapäivä meni käytännön harjoituksissa kun tutkittiin erilaisia rehuja (foderlab eli rehulaboratorio :D). Oli huippuhauskaa. Laskettiin kuinka kauan hevoselta kuluu aikaa 0,5 heinäkilon ja pellettikilon syömiseen ja kuinka monta kertaa se jauhaa minuutissa. Mitattiin kuinka suurella paineella vesi tulee hevosten juomakuppeihin ja vaikuttaako paineeseen se kuinka moni hevonen juo yhtä aikaa (paine oli 6 l/min kun kokeiltiin yhdellä kupilla, mutta vain 3 l/min kun useampi oli käytössä samaan aikaan). Laskettiin kuinka kalliiksi kaikki ylimääräinen tulee; esim. jos tallissa on 30 hevosta, jotka saavat 0,5kg heinää liikaa joka ruokinnalla, maksaa se melkein 3000 euroa vuodessa. Kokeiltiin hevosen painon arvioimista silmämääräisesti ja mittanauhalla - oli silmämääräisesti aika vaikeaa, mitä nyt heitti 150 kilolla... Lopuksi oli päivän paras osa siellä laboratoorion puolella; yritettiin tunnistaa kaikki erilaiset viljat, eri olkilajit (kaura, vehnä, ruis, ohra), eri heinätyypit ja -laadut.

Viikonloppu kului tallitöissä täällä kotosalla, riidellessä työnantajan kanssa rikkinäisestä ovesta sekä surullisista yrityksistä saada joku ote tähän läksyjentekoon. Mulla on 4-sivuinen tieteellinen artikkeli nimeltä "Fear reactions in trained and untrained horses from dressage and showjumping breeding lines". Siitä pitää kirjoittaa tiivistelmä, jolla on sama rakenne kuin tieteellisellä artikkelilla, ja esitellä suullisesti luokalla. Edistyy tosi kivasti, heh. Fear reactions = pelkoreaktiot = ei ruotsinkielistä vastinetta...

Maanantaina meillä oli intro siitä miten hevoset opetetaan ajolle. Vaikutti varsin hauskalta ja ehkä vähän hullulta touhulta. Mutta kuten joku sanoi, ajolle opettaminen tuntuu enemmän käsityöltä kuin hevosen sisäänratsastaminen. Lounastauolla ratsastin pienen laiskan ajohevosen nimeltä Ohio. Iltapäivällä meillä oli Flyingen jalostusjohtaja puhumassa hevosen rakenteesta. Yritin kirjoittaa muistiinpanoja, se oli sellaista että kaiken sen haluaisin oppia!

Huomenna ei ole koulua, kuvitelkaa! Ei siis mitään. Aion tehdä tallia kotona, ratsastaa Pusun ajan kanssa, syödä lounasta Jasminin kanssa, kirjoittaa valmiiksi sen tiivistelmän ja ostaa polyuretaanivaahtoa korjatakseni oven. Onkohan huomisessa enemmän tunteja kuin muissa tiistaipäivissä?

torstai 30. syyskuuta 2010

Tallitöitä ja ravintoarvolaskuja

Talliviikko on täydessä käynnissä ja aika tuntuu olevan varsin kortilla. Maanantaina aloitin aamuruokinnalla 6.30. Aamupäivällä oli ajamista, ajettiin maastossa ja mukana oli yksi parivaljakko (=kaksi hevosta saman kärryn edessä). Iltapäivällä oli teoriaa ruokinnasta ja nyt aloitettiin ravintoarvolaskut. Eivät ole vaikeita, kunhan vain hankkii vähän rutiinia ja muistaa miten mikäkin pitää tehdä.

Tiistaina vähän lisää tallitöitä ja lisää ravintoarvolaskuja. Kävin myös vihdoin avaamassa ruotsalaisen pankkitilin, nyt kun mä kerran olen puoliksi ruotsalainen!

Keskiviikkona oli puhumassa Kiki R-B Svenska Ridsportförbund:sta. Aika pintapuolinen esittely liiton koosta ja toiminnasta, mutta ainakin opittiin, että hevosurheilun ympärillä Ruotsissa liikkuu aika monta miljardia. Lisäksi opiskeltiin vähän statistiikkaa, se on jotenkin... niin typerää. Lisäksi meille kävi esittäytymässä nuorisopastori ja kuraattori, saatiin pullonavaajan varustettuna näiden pappien logolla :D Iltapäivällä alkoi kengitys. Oppitunti alkoi sillä, että meille tehtiin selväksi mitä me EMME osaa. Tekee hyvää itsetunnolle... Mutta tiedänpä nyt nostavani kaviotkin väärin. Opettaja on ihan mukava mutta ei erityisen pedagoginen, varmasti ihan taitava kengittäjä. Katsottiin pintapuolisesti hevosten jalka-asentoja (aika vähän jäi päähän kun kaikki sanat on uusia) ja opeteltiin suoristamaan vääntynyt kenkä.

Tänään torstaina hoidettiin kunnialla viimeiset tallivuorot tältä viikolta. Ruokinnassa puhuttiin lisää väkirehuista ja muista ruoka-aineista. 7kg porkkanoita sisältää muuten yhtä paljon energiaa + proteiinia kuin 3kg kauraa. Ajotunnilla päästiin kokeilemaan millaista on ajaa sitä parivaljakkoa, aivan uskomattoman vaikeaa!

Nyt pitää ottaa joku ote tähän opiskeluun ja laskea ravintoarvoja, aloittaa projektityö kilpailujärjestelmän rakenteesta, lukea englanninkielinen artikkeli hevosen pelkoreaktioista, kirjoittaa lyhyt esitelmä valjakkoajon kouluosuudesta ja laskea uusiksi statistiikan t-testi. Mutta first things first, nyt alkaa telkkarista Idols!

torstai 23. syyskuuta 2010

Täydellisyyttä

Täydellisyyttä on olla sellaisessa koulussa, missä oppitunnille voi mennä ratsihousut jalassa, kun on ajatellut ratsastaa heti koulun jälkeen. Eikä kukaan ihmettele jos haisee hevoselle tai jos sattuu olemaan ruohonsekaista kuolaa takissa.

Viikonlopun tallivuoron jälkeen taisin nukahtaa kotiinpäästyäni eteisen matolle. Enkä varmasti ollut ainut. Maanantai alkoi 10.30 (ihanaa sai nukkua aamulla!) ajotunnilla, nyt ajettiin hevosilla ensimmäistä kertaa "maastossa". Ajoin Romariolla kärjessä ja opettaja istui kyydissä. Hevosista näki, että niillä oli hauskaa. Päästiin myös kokeilemaan maratooniesteitä, eli kiinteitä esteitä joita sitten ajetaan valjakkokilpailujen maasto-osuudella. Kiinteitä esteitä kunnioittaa vähän eri tavalla kuin niitä kartioita - jos ajaa liian läheltä, kärry kaatuu. Oli kyllä tosi hauskaa.

Iltapäivän oppitunti oli jatkoa hevosen käyttäytyisestä otsikolla "Hevoset eivät ole viisaita". Ja se on varmasti ihan totta! Minä olen yksi niistä, jotka helposti yliarvioivat hevosen kykyä ymmärtää... Hevosella ei ole mitään kykyä "tänka efter", se toimii täysin vaistonvaraisesti ja pystyy ainoastaan yhdistämään tiettyjä asioita toisiinsa. Hevosen aivojen koko suhteessa elopainoon on verrattavissa kilpikonnaan... Tiistaina jatkui käyttäytyminen, puhuttiin paljon siitä miten hevonen oppii ja saatiin  4-sivuiset tieteelliset (englanninkieliset...) artikkelit, jotka pitää muutaman viikon päästä esitellä koko luokalle.

"Kati Ojala har genomgått Livräddarutbildning i Hjärt Lung Räddning enligt Svenska Cardiologföreningens och Svensk Anestsiologisk Förenings utbildningsprogram". Keskiviikkona meillä oli siis 3 tunnin ensiapukoulutus, aika pintapuolinen ja aika ankea. Mutta kerrattiinpa ainakin puhalluspaineluelvytys jos ei muuta. Enemmän oltaisiin voitu keskittyä mahdollisiin ratsastusonnettomuuksiin, olisi voinut olla enemmän hyötyä käytännössä. Mutta onpahan nyt kerrattu että palovammaa kannattaa kylmätä ja verenvuoto tyrehdyttää.

Torstain ajotunnilla piti analysoida omaa ajamista ja selvittää miten korjata erilaisia ongelmia. Yhteenvetona voidaan todeta, että koko ryhmä saa aika lailla harjoitella sitä suullista osaa. Minä ainakin jäädyin ihan kokonaan kun kysyttiin miten korjaan hevosta joka asettuu oikealle ja työntää vasenta lapaa ulos. Torstain teoriosuus oli pedagogiikkaa, mä en vieläkään oikein jaksa motivoitua noista ryhmäkeskusteluista ja kaikenmaailman leikeistä. Pedagogiikkaan piti ostaa 4 (!) oppikirjaa, löysin kaikki käytettynä netistä, jee! Lisäksi söin lounasta koulun ravintolassa kun jälkkäriksi sai lettuja, jee myös sille. Huomenna on koulua vain 8-10, lauantaina Pusu aikoo kilpailla ja samana iltana juhlitaan Ninan synttäreitä.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Trött så in i helvete...

Herätys klo 6.00 ei oikeasti edes ole niin kovin aikaisin, mutta kyllä olisi niiin hurjasti nukuttanut aamulla... Nyt on vielä yksi tallivuoro jäjellä, sitten bensatankin ja lähipizzerian kautta kotisohvalle. Päivän ohjelmaan kuului projektimiitti ryhmätyön tiimoilta, olin siis aamutallin jälkeen Gustafslundissa ja nyt selkeni vähän enemmän se, mistä me loppujen lopuksi tulemme kirjoittamaan. Mutta oih ja voih, aika paljon tulee ongelmia lähteiden ja aineiston kanssa...
Lounaan jälkeen käytiin kävelyllä muutaman hevosten kanssa. Mikäs siinä puistossa ratsastellessa kun aurinko paistaa (vaikka onkin kylmä). Kävelyn kohokohta oli hypätä joen yli, muuten lenkki ei sisältänyt sen kummoisemmin vauhtia eikä vaarallisia tilanteita.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Koko viikko pähkinänkuoressa

Kotona ei toimi internet eikä TV:n kanavakortti. Onko siis olemassa joku suurempi mahti, joka yrittää keinoja kaihtamatta saada minut tarttumaan koulukirjaan perjantai-iltana klo 20.00 14-tuntisen päivän jälkeen??

Tiistaina alkoi pedagogiikka. Kurssin opettajana on Caroline Persson, joka on koko hippologilinjan kurssivastaava ja itse koulutukseltaan idrottspedagog. Kurssi koostuu varsin suurelta osalta ryhmäkeskusteluista, sanonko mitä mieltä mä olen niistä ryhmäkeskusteluista... Luokaltamme löytyy ihailtavan paljon kokemusta opettamisesta ja ohjaamisesta, suuri osa on ollut töissä ratsuskoululla ratsastuksenohjaajana, monet useamman vuoden ajan. Yli puolet on koulutettuja nuoriso-ohjaajia (minä myös!), ratsastuksenohjaajia tms. Hankaluuksi tuotti jo nyt alkuun tämä terminologia; mikä on pedagogiikkaa, mikä didaktiikkaa ja mikä metodiikkaa. Tiistai-iltapäivänä liikutin yhden reservihevosen, uskomatonta että melkein kaikki maneesit ovat käytössä myös ruokatunnin aikaan.

Keskiviikkona meillä oli tunnin valistus opiskelutekniikasta. Aivan turha, olisi vaan pitänyt jäädä kotiin nukkumaan. Eiköhän meistä jokainen 12 kouluvuoden jälkeen tiedä, että välillä pitää pitää tauko ja että viimeisen illan lukeminen ei ehkä käytännössä ole se paras. Ainut hyvä vinkki oli, että kannattaa istua epämukavassa asennossa kun lukee kotona, ettei nukahda :) Opiskelutekniikkaa seurasi oppitunti statistiikassa, joka oli myös yksi leikkikoulu. Tunnin kruunasi opettajan kommentti "helpointa on että ette mieti liikaa, tehkää vain. Älkääkä myöskään kysykö liikaa, koska mä en osaa vastata". Niin. Eikä tarvi olla lukenut pitkää matikkaa että osaa laskea keskiarvon...

Torstaina aamupäivän teoriatunnit käsittelivät ruokintaa. Puhuttiin laitumista (hoidosta, puimisesta jne.), erilaisista laidunkasveista ja erilaisesta heinästä. Katsottiin varsin hyvä filmi, nyt selkeni ero erilaisten kuiva- ja säilöheinätyyppien (hö, hösilage, ensilage) välillä. Iltapäivällä oli ajamista, taas tuli runnottua muutama kartio...

Perjantaina alkoi meidän pe-su tallivuoro. Siispä reippaana tallissa 6.55. Aamun ajotunti meni kaikkien osalta superhyvin, harjoitus oli vaikea enkä ymmärrä miten me suoriuduttiin siitä niin hyvin. Se oli käytännössä sellainen sokkelo tai labyrintti, mikä piti sitten pujotella käynnissä ja ravissa. Ajotunnin jälkeen istuin Ninan kanssa kahvilla kunnes oli seuraava tallivuoro 11.35. Iltapäivän pakollisella oppitunnilla oli puhumassa Malin Axel-Nilsson, kotieläinagrologi joka tekee SLU:lle sitä tutkimusta hevosten mahdollisesta "luonnetestistä". Mä olen edelleen varsin skeptinen asian suhteen. Hevonen on kuitenkin hevonen, ympärisön ja ihmisen vaikutus on niin äärettömän suuri, että voiko luonnetta testata jollain kaikille yhtä reilulla tavalla? Vapaa keskustelu karkasi taas vähän aiheesta, meidän luokalla on paljon mielipiteitä ja kaikki haluavat päästä sanomaan omansa, liittyvät ne sitten asiaan tai eivät. Teorian jälkeen hoidettiin viimeinen tallivuoro, olin kotona 17.40 ja valmis tallista 20.00. Kokeilin Pusun kanssa maasta-ajoa (tömkörning, eli juoksutusta kahdella ohjalla). Toimi äärettömän hyvän, Pusu oli taitava.

Tänään lauantaina meitä oli 9 erittäin väsynyttä opiskelijaa aamutallissa. Aamupäivällä kävin maastokävelyllä ajohevosellani, hevosten lounaan jälkeen ajoin kauppaan ja nyt tuhosin tehokkaasti koko irtokarkkipussin tässä tietokoneen äärellä... Kohta vuorossa päivän viimeinen stalltjänst ja sitten kotiin!

maanantai 13. syyskuuta 2010

Ensimmäinen osa koulukirjoistani on vihdoin saapunut! Neljä viidestä kirjasta on englanniksi. Oh my, toivottavasti niissä kirjoissa on paljon kuvia...;-)

Aamun ajotunti sujui alltså helt okej. Yhtään kartiota ei kaatunut tänään ja alan tykätä omasta ajohevosestani. Kiva saada vähän henkilökohtaisempi kontakti nyt, kun jokaisella kerralla tekee töitä saman hevosen kanssa. Tällä viikolla ryhmäni on vastuussa reservihevosista eli niistä, jotka pitää liikuttaa tuntien ulkopuolella. Mulla ei oikein ole aikaa jäädä koulun jälkeen ratsastelemaan, aion siis käyttää ruokikset siihen. Tänään ei ollut yhtään ratsastettavaa, vietin siis ruokiksen Ninan kanssa juoruten ja kahvitellen, varsin mukavaa.

Iltapäivän oppituntien aiheena oli "tänder och munhåla", opettajana eläinlääkäri Sara Nymann, joka on siis aivan super. Tällaisten oppituntien jälkeen vahvistuu tunne siitä, että olen löytänyt oman paikkani. Taas ollaan opittu uutta; tulevaisuudessa, jos tulen tekemään töitä nuorten hevosten kanssa, ymmärrän koska ja miksi ne ovat arkoja suusta, mihin asioihin kiinnittää huomiota ja mistä tietyt ongelmat voivat johtua. Mutta, kaikkea mielenkiintoista seuraa se työläs opiskeluosa, nyt pitäisi muistaa mitkä hampaat puhkeavat missä iässä ja nimi kaikille 42 hampaalle...

Tämä ilta piti omistaa opiskelulle, toistaiseksi se on mennyt syödessä, lorviessa ja pyykkiä pestessä. Kyllä mä vielä, kohta ihan pian. Pusun ratsastin jo aamulla, 7.15 istuin hevosen selässä todetakseni, että maneesissa oli irtohypytyskuja pystyssä... Sain siis ratsastaa maastossa - tihkusateessa - klo 7.15...

lauantai 11. syyskuuta 2010

Tuntihevosjalostusta?

Perjantai-iltapäivän pakollinen oppitunti (osalle oppitunneista on merkitty pakollinen läsnäolo, ne ovat siis tunteja joita on hanakala korvata myöhemmin) vietettiin tietokoneluokassa. Tunnin aikana vastattiin netissä olevaan kyselyyn; kyselyn on laatinut SLU:sta Malin Axel-Nilsson, joka tekee tutkimusta hevosen ja ratsastajan yhteistyöstä ja käsittelee ajatusta siitä voitaisiinko hevosille laatia "luonnetesti". Ajatus lähtee siitä, että nykypäin lämminverihevosia jalostetaan kilpailukäyttöön, haetaan siis parempaa suorituskykyä - parempaa hyppyä, parepia liikkeitä jne. Hevosten suorituskykyä testataan 3-vuotistestissä, oripäivillä, laatuarvostelussa, mutta luonnetta ei missään. Missään ei panosteta ominaisuuksiin, jotka ovat tärkeitä esim. ratsastuskouluhevosille.

Saatiin tästä aika kiivasta keskustelua aikaan, mikä oli enemmän kuin mielenkiintoista. Minä en pidä vääränä sitä että jalostetaan vain kilpahevosia, niin kauan kun niillä on pää kunnossa ja hyvät hermot. Ne, joilla suorituskyky ei riitä kilparadoille, voivat sitten siirtyä ratsastuskouluhevosiksi. Minun mielestäni ei tarvita erikseen "tuntihevosjalostusta". Kaikki eivät olleet tätä mieltä, heidän mielestään ratsastuskouluhevoselta vaaditaan niin monia ominaisuuksia, että tällaista jalostusta tarvittaisiin. Mutta niin, Ruotsissa 95% ratsikouluhevosista on tuotu ulkomailta (Saksa, Hollanti), Suomessa pystytään käyttämään varsin paljon suomenhevosia. Kaikki hevosihmiset, käykää vastaamassa kyselyyn osoitteessa: http://web2.easyresearch.se/s.asp?WID=776289&Pwd=21717232&key=44221%2C14

Perjantai-iltana olin hevosenhoitajana mukana kisoissa 6 hevosen kanssa. Varsin intensiiviset 3,5 tuntia joiden aikana Olof ratsasti 13 rataa. Oli huippuhauskaa olla pitkästä aikaa mukana, mä tykkään työstäni varsin paljon (niin, en kai mä muuten olisi 2 vuotta viihtynyt hevosenhoitajana). Tänään lauantaina päädyin vahingossa Hörbyn maalaismarkkinoilla ja melkein aloin jo haalia kasaan joululahjoja - onneksi vain melkein, jos nyt hetken vielä odottaisi. Kouluviikolla on tosi hankala löytää motivaatiota ruuanlaittoon, olen siis tänään valmistanut kaalipataa ja soija-makaroonilaatikkoa, ettei tarvi edes ajatella ruuanlaittoa ensi viikolla. Lisäksi leivoin brownieseja ajoryhmälleni, minä kun olen ajanut useamman kuin 3 kartion yli viimeisimpien ajotuntien aikana...

perjantai 10. syyskuuta 2010

Torstain ajotunnin jälkeen meitä on useampi rivissä, jotka kaatoivat yli 3 kartiota ja saavat tästä hyvästä leipoa. Voi vitsi kun oli vaikea harjoitus, piti ajaa kulmiin ja sitä ennen ja jälkeen kiertää ne tyhmät kartiot - ihan komeesti se sujui niiden päältäkin... Oon jo ihan kyllästynyt ajamiseen kun se ei suju enää yhtä hyvin :-)

Teoriatunnilla alkoi ruokinta, opettaja Sofia F on kotieläinagronomi-opettaja, hyvä puhuja ja muutenkin miellyttävä. Lähdettiin ihan ruokinnan perusteista; rasvat, proteiinit, hiilihydraatit - kemiallisella tasolla siis monosakkarideja, polysakkarideja, aminohappoja, vähän fotosynteesiä jne. Tää oli niin mun juttu! Olin siis aivan liekeissä, päinvastoin kuin kaikki muut. Meidän ei tarvitse osata kovinkaan paljoa sitä kemian osaa - harmi, se olis ollut mun vahvuus. Yllättävän paljon muisti lukion kemiankursseista, mutta kemia olikin kivoimpia aineita silloin lukiossa. Viimeinen tallivuoro selvitettiin kunnialla, on kiva että mun ryhmä on niin reipas, että kaikki aloittavat jo vähän ennen sitä kello neljää, päästään sitten ajoissa kotiin.

Ajoin kotiin hallittua ylinopeutta vastaanottamaan kengittäjää joka ei sitten tullutkaan. Kiitos tästä.

Perjantain ajotunti meni jo paremmin, ratsastettiin isossa isossa maneesissa nelikaarista kiemurauraa. Lisäksi siistittii harjat ja hännät "omilta" ajohevosiltamme. Tunsin itseni todella amatööriksi kun leikkasin hännän väärin sieltä häntäruodon kohdalta, sellaista kun ei ratsuhevosille koskaan tehdä... Onneksi muutkin tekivät väärin, ei ole ihan niin tollo olo.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kolmas kouluviikko

Kolmas kouluviikko käynnissä. Ryhmälläni on tallivuoro maanantaista torstaihin, tein vähän kotihommia ja jaoin aamuruokinnat ryhmän kesken sunnuntai-iltana (jonkunhan sekin oli tehtävä, mun ryhmä on kyllä ihana ja kaikki kiittelivät hienoa listaa). Käyttännössä siis yksi tulee klo 6.30 ja yhdessä aspirantin  kanssa jakaa heinät (ovien edestä karsinoihin) ja antaa väkirehut. 6.55 on kokoontuminen, silloin on kaikkien oltava paikalla. Aika ajoissa saa lähteä Hörbystä ajelemaan, aamukahvit tulee juotua autossa termosmukista sillai retkievästyyppisesti. Pitäis muuten löytää uusi parempi termosmuki jostain... Aamutalliin kuuluu osan hevosista tarhaus, karsinoiden siivois (osa purulla, osa oljella joko patjalla tai ilman, eli kaikkea löytyy), ruoka- ja juomakuppien puhdistus, lakaisu jne. 8 aikaan, viimeistään 8.15 ollaan valmiita. Lounas (melassi + olki) tarjoillaan hevosille 11.35, samalla vaihdetaan vähän tarhoja ja lakaistaan. Tähän menee reilu puoli tuntia, sitten päästään mekin syömään. Viimeinen tallivuoro alkaa 16.05 - reippaimmat tosin aloittaa jo aikaisemmin jos eivät ole tunneilla, mutta tuolloin viimeistään ollaan kaikki tallissa. Iltapäivätalliin kuuluu karsinoiden nopea siivous, hevosten sisäänotto, tarhojen siivous, heinän ja väkirehujen jako sekä varsin huolellinen haravointi. Lähes poikkeuksetta ollaan viimeistään klo 17 aikaan valmiita.

Maanantaiaamun ajotunti meni ihan metsään. Toisaalta on kiva opetella asiaa, jonka tiimoilta meiltä ei odoteta mitään osaamista - ei siis oleteta että osataan yhtään mitään, kaikki onnistumiset on vain plussaa. Mutta ajelin ihan huolella niiden kartioiden päältä ja voi morjens. Meidän opettaja näytti miten kaikki tehtävät kuuluu tehdä - sen jälkeen se näytti saman pitäen ohjaksia vain toisessa kädessä... Saatiin myös "omat" ajohevoset joista olemme nyt sitten vastuussa seuraavat pari kuukautta - Romario on nyt siis minun.

Maanantain ja tiistain 3 tunnin teorisessiot ovat käsitelleet hevosten käyttäytymistä. Elekieltä, signaaleja, aisteja jne. Kurssin pitää Margareta Rundgren, lähes 70-vuotias agronomitäti yliopistolta. Tietää kyllä varsin paljon ja on nähnyt varsin paljon, mutta... On todella raskas puhuja, puhuu vähän epäselvästi aiheesta ja aiheen vierestä vuorotellen, ei omaa mitään käsitystä uudesta opetussuunnitelmasta ja tuntien aikana kaikki intoutuvat kertomaan vähän liikaa siitä oman ratsikoulun ruskeasta hevosesta joka inhosi kaikkia valkoisia hevosia. Onneksi näistä kuluneista 6 tunnista on jaettu meille valmiit muistiinpanot... Ja onneksi seuraaviin käyttäytymistunteihin on 2 viikkoa... Tuollainen 3 tunnin "oppitunti" voi olla maailman mielenkiintoisin, silloin aika kuluu huippunopeasti. Tai se voi olla, kuten edellä mainitsin, sekava kokonaisuus jonka jälkeen pää on melko räjähdysvalmis.

Tänään meillä oli projektityön aloitus. Työn on tarkoitus valmistaa meitä tulevaan kandintyöhön. Petyin jo aikaisemmin kun kuulin, että sitä ei saa tehdä yksin (mä niin vihaan kirjallisia ryhmätöitä). Vielä suurempi pettymys oli, että se pitää tehdä 3 hengen ryhmissä. Voi jee, mistä mä hankin aikaa tavata ryhmän jäseniä ja voi yök että pitää yhdessä päättää mitä tehdään ja miten. Mä haluun päättää ihan itse!!1!!11! No joo, mun ryhmä on ihan okei. Työn aihe piti päättää siinä samassa (kiitos tästä valmistautumisajasta). Meidän työnimike on vielä vähän työn alla, mutta tulee olemaan jotain tyyliin "Tävlingsverksamhetens struktur i hoppning - från föl till GP - i Sverige, Finland o New Zeland". Vähän pitkä otsikko, täytynee työstää eteenpäin... Työn tulee olla valmis joulukuussa.

Eilen illalla meillä oli kakkosvuoden hippologien järjestämä "inspark", kastajaiset tai fuksiaiset tai miten nyt haluaa niitä kutsua. Kaikille oli annettuaihe,jonka mukaan pukeutua; mun ryhmän teema oli opettajat ja minä olin esteratsastuksenopettaja Peter Eriksson. Asusta tuli aivan loistava, kun lainasin varsin miehekkäät vaatteet Olofilta (mm. miesten ratsastushousut...). Illan aikana tehtiin sitten kaikkea tyhmää, juostiin pitkin Flyingeä, käveltiin kävelykoneessa ja vaikka mitä. Kakkosvuosilaisilta vähän hukkui hyvä maku silloin sun tällöin, mutta nyt meidät on ainakin kastettu ja saatiin hyvää pizzaa illan päätteeksi.

Eilen yritin järjestää Pusulle kengittäjää, kun oma tekee oharit toisensa perään. Soitin sitten 16 (!) kengittäjälle, osa vastasi ja lopuille jätin vastaajaan viestin. Numero 16 oli ensimmäinen, jolla olisi aikaa tulla tällä viikolla. Ja kun oli sovittu että tämä tulee, niin nyt ovat soittaneet kaikki ne, joille jätin vastaajaan viestin. Heh.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

"Rödluvan lyssnade inte på sin mamma, Pinocchio var en lögnare, Robin Hood var en tjuv, Tarzan gick utan kläder å lekte apa och Snövit levde ihop med 7 män, den slampan. Pippi jagades av soc och Emil söp sig full i unga år. Det här växte jag upp med, så klaga inte på hur jag blivit!"

perjantai 3. syyskuuta 2010

Aamun ajotunti ei ollut edeltäjänsä kaltainen menestys. Hevosen nimi oli Isur, se oli kiltti ja nätti mutta kuski oli tänään vähän jäässä. Ajettiin siksak-kuviota, ajoin lukuisia kertoja kartion reunan yli mutta yksikään kartio ei kaatunut - jos kaataa 3 kartiota tunnin aikana joutuu leipomaan ;-)

Ajon jälkeen oli sitten 3 tunnin tauko. Kävin rentoutumassa ruokakaupassa ja koulun ravintolassa syömässä; koululla ei ole varsinaista ruokalaa, vain se Kungsgårdin ravintola. Sieltä saa kyllä oppilasalennusta mutta 6e on silti liikaa, käyn siis siellä vain poikkeustilanteissa. Tänään oli hyvä poikkeustilanne ja lounas sattui olemaan buffet eli "syö ja juo niin paljon kuin jaksat!". Arvatkaa paljonko jaksoin...?

Iltapäivällä oli Susan Gielenin ja Peter Erikssonin (toivottavasti edes joku tuntee nimeltä, todellisia ruotsalaisia guruja omissa lajeissaan!) klinikka siitä, miten nuorta hevosta koulutetaan ikävuosina 3-6. Klinikan ajatus oli loistava, toteus puolestaan tuntui varsin suunnittelemattomalta; malliratsukot ei oikein tienneet mitä piti tehdä ja koska, äänentoisto oli mitä oli ja klinikka kesti 40 min pidempään kuin oli suunniteltu  - 2 h 40 min on pirun pitkä aika seistä (oli kuulemma epäkohteliasta edes yrittää istua) jääkylmässä maneesissa...

Huomenna ensimmäinen vapaapäivä, noh, 22 päivään. Mutta kuka noita nyt laskee.

torstai 2. syyskuuta 2010

Flunssalääkkeet esiin, pöpö iski!

Olen luokaltamme ehkä numero 20/27 joka sairastui tähän pirun koulupöpöön; kaikki me ekaluokkalaiset, jotka on nyt suorvottu pieneen luokkahuoneeseen (ja suurin osa vielä samaan asuntolaan), olemme ilmeisesti jakaneet toisillemme kaikki mahdolliset virukset ja bakteerit. Olofin mielestä flunssa johtuu vain siitä, että ei ole juonut riittävästi viskiä...

Koulupäivä alkoi oppitunnilla "vetenskapligt skrivsätt" joka oli varsin sekava kokonaisuus siitä miten muka erottaa tieteellisen kirjoituksen faktasta tai fiktiosta. Kaikki jäi kaikille varmaan enemmän tai vähemmän epäselväksi. Aamupäivä jatkui luennolla raviurheilusta, jonka piti joku setä Ruotsin raviliitosta. Varsin epäkiinnostavat 2 tuntia, enkä ole yksin mielipiteeni kanssa. Mutta ainakin opittiin, että siinä lajissa liikkuu paljon rahaa.

Iltapäivällä oli ajotunti (siis valjakkoajo eli kärryajo eli yksi hevonen kärryn edessä ja minä siellä kärryssä). Ajatus on, että hevoset harjataan ja mahdollisesti valjastetaan jo ennen tuntia, jotta pystytään ajamaan mahdollisimman pitkä aika, melkein 2 tuntia. Me kaikki (meitä on ryhmässä 7) kokeilemme 5ä eri hevosta, sen jälkeen jokaiselle annetaan oma vakioheppa jolla sitten ajetaan jatkossa kaikki kerrat ja sen kanssa suoritetaan loppukoe. Ajoa meillä on viikossa 3 x 2 tuntia. Aikaisemmilla kerroilla olen ajanut hevosilla Burrito ja Jesper, tänään kärryjen edessä oli Romario. Burrito oli laiska ja vähän tylsä, Jesper kuuma (todella kuuma...) ja vahva, Romaria reipas mutta kevyempi kädelle. Uusi suosikkini, siis.

Ajotunti meni hyvin. Siis tosi hyvin. Mä olen ehkä lahjakkaampi kuskina kuin ratsastajana (lajin vaihto edessä?). Tehtävä oli ajaa 20m voltteja kartioiden välistä sekä ajaa suoraan pitkin keskihalkaisijaa - hevosten tulee olla peräänannossa, volteilla asettuneita ja taipuneita, suoralla luonnollisesti suoria. Suoristaminen on maailman vaikeinta, kun tosiaan käytössä ei ole jalkaa ja istuntaa - on vain ääni, käsi ja raippa.

Iltapäivällä käytiin tyttöjen kanssa shoppailemassa Hööksissä ja luksuspäivällisellä Burgen Kingillä ;-) Pusulla on kenkä löysällä eikä se siksi saa mennä tarhaan, se katseli mua vihaisesti karsinastaan. Kävin myös pikavisiitillä Gustafslundissa; se on tila, joka vuokraa huoneita ja karsinapaikkoja Flyingen opiskelijoille. Yhteensä siellä asuu 17 opiskelijaa, kaikilla on oma huone, muuten tilat ovat yhteisiä. Talli oli siisti mutta varsin persoonnaliinen, mm. matala (n. 150cm) karsinanseinät. Käytyäni epäsiistissä keittiössä, vielä epäsiistimmässä olohuoneessa ja aivan järkyttävässä eteisessä ei oma 30 minuutin koulumatka tunnukaan enää yhtään pitkältä. Täällä on sentään siistiä ja rauhallista. Lisäksi Gustafslundin n. 10 neliön huone maksaa 250e, samoin karsinapaikka 250e...

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Hevosen merkitys yhteiskunnassa

Aamulla meille oli luennoimassa Susanna Hederberg, urheilutieteiden (? = idrottsvetenskap) tohtori Malmön yliopistosta. Käytiin läpi muutoksia hevosten lukumäärässä Ruotsissa 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Tällä hetkellä Ruotsissa arvioidaan olevan n. 280 000 hevosta (ja Suomessa 50 000). Luku on luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin esin. 1920-luvulla, jolloin hevosia käytettiin peltotöissä - tuolloin hevosten määrä oli arviolta 700 000. Ruotsissa hevostalous on tällä hetkellä maatalouden 5. suurin tulonlähde ja kasvaa kasvamistaan. Luennolla puhuttiin myös paljon siitä, miten hevosurheilu on muuttunut "pelkästään miesten lajista" hyvin naisvaltaiseksi ja miten harvinaista on, että urheilulajissa miehet ja naiset kilpailevat samassa luokassa.

Iltapäivällä oli vaihteeksi aikataulumuutoksia ja vääriä merkintöjä lukujärjestyksessä. Sanonko mitä mieltä mä olen noista helvetin aikataulumuutoksista... Toisin sanoen olin koululla turhaan, kun iltapäivä olikin sitten vapaa. Tulipahan käytyä verovirastossa ja hankittua ruotsalainen henkilötunnus.

Illalla piti tehdä valinta oman estevalmennuksen ja Maria Grezerin klinikan välillä. Valitsin oman estetunnin, Pusu hyppäs 110 rataa ainoastaan muutamalla pudotuksella. Heja Pusu!

Ensimmäinen kouluviikko takana

Blogin ensimmäinen päivitys! Pahoittelen heti aluksi epäkorrekteja kielellisiä ilmaisuja. Ensimmäinen kouluviikko, samoin ensimmäinen talliviikonloppu on nyt takana. Koulusta olisi niin paljon kerrottavaa, että en tiedä mistä aloittaisin tai mihin lopettaisin. Ensimmäisen oli täynnä uusia asioita, uusia tuttavuuksia, uusi rutiineja ja massoittain informaatio.

Meitä tulevia hippologeja on yksi luokallinen, 27 opiskelijaa (26 tyttöä ja 1 poika). Hippologikoulutus on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Kaikki ratsastukseen suuntautuneet hippologit opiskelevat ensimmäisen vuoden Flyingessä, toisen vuoden Strömsholmassa ja kolmas vuosi valitaan omien kiinnostuksien mukaan näiden kahden paikan välillä. Ratsastuksen lisäksi hippologit voivat suuntautua raviurheiluun tai islanninhevosiin.

Koulupäivät on varsin vaihtelevan pituisia, yleisimmin koulu alkaa 8.30 ja päättyy 16.00. Tallivuoroja on joka kolmas viikko maanantaista torstaihin ja joka kolmas viikko perjantaista sunnuntaihin. Käytännössä siis näin: menneellä viikolla olin tallivuorossa pe-su, tällä viikolla olen vapaa tallitöistä ja ensi viikolla tallihommissa ma-to. Meidät on jaettu ryhmiin, jotka vuorollaan hoitavat tallityöt. Se ryhmä, jolla on viikonlopputalli, on myös vastuussa että kaikki hevoset tulee liikutettua - ratsastaa siis ne hepat, jotka eivät päivällä ole juosseet tunteja. Viime viikolla minä ja minun ryhmäni oli vastuussa näistä "reservihevosista", käytännössä siis ratsastelin kevyesti ajohevosilla... Tallityöt eivät ole fyysisesti millään lailla vaativia ja meitä on aina monta samassa vuorossa. Flyingessä on aina siistiä, työhön kuuluu siis paljon (paljon!) haravointia, kavioiden putsausta ja muuta siistimistä.

Turvallisuus on Flyingessä A ja O, se opittiin perusteellisesti viime viikolla. Ei mitään lenkkareita vaan kunnon turvakengät, tyköistuvat vaatteet (ettei jää kiinni mihinkään...), ei ikinä huppua (vaikka kuinka sataisi vettä...), aina (AINA!) hanskat kun hevosia talutetaan (ja niitä talutetaan aina ketjun kanssa, riimunnarusta pidetään molemmin käsin kiinni) ja kypärä kun käsitellään nuoria hevosia tai oreja. Näissä rutiineissa on vielä vähän opeteltavaa, kun ei meillä siellä Aulangolla...:)

Meidät on jaettu eri "plokkeihin" sen mukaan mitä käytännön osaa kukin ryhmä vuorollaan tekee. Minä en tule ratsastamaan yhtään ratsastustuntia ennen vuodenvaihdetta, sen sijaan olen ryhmässä körning (ajo) ja unghäst (nuoret hevoset). Valjakkoajon olen jo aloittanut, nuorten hevosten kanssa aloitamme kuukauden parin päästä - se tulee sisältämään hevosen käsittelyä maasta, irtohypytystä ja sisäänratstusta.

Tässä oli nyt vähän alustusta. Lisää luvassa päivä kerrallaan.