Fear reactions in trained and untrained horses from dressage and showjumping breeding lines

Perjantain ajotunti ei sisältänyt mitään sen ihmeempää, ajettiin hankalaa harjoitusta ja kartiot otti taas vähän osumaa. Ajohevoseni Romario liikkui poikkeuksellisen hyvässä mallissa ja itse ymmärsin, että ulko-ohjasta on annettava huomattavasti enemmän tilaa; kärryt vaatii tavallaan oman kääntymisalansa vähän eri lailla kun pelkkä hevonen ja ratsastaja.

Iltapäivä meni käytännön harjoituksissa kun tutkittiin erilaisia rehuja (foderlab eli rehulaboratorio :D). Oli huippuhauskaa. Laskettiin kuinka kauan hevoselta kuluu aikaa 0,5 heinäkilon ja pellettikilon syömiseen ja kuinka monta kertaa se jauhaa minuutissa. Mitattiin kuinka suurella paineella vesi tulee hevosten juomakuppeihin ja vaikuttaako paineeseen se kuinka moni hevonen juo yhtä aikaa (paine oli 6 l/min kun kokeiltiin yhdellä kupilla, mutta vain 3 l/min kun useampi oli käytössä samaan aikaan). Laskettiin kuinka kalliiksi kaikki ylimääräinen tulee; esim. jos tallissa on 30 hevosta, jotka saavat 0,5kg heinää liikaa joka ruokinnalla, maksaa se melkein 3000 euroa vuodessa. Kokeiltiin hevosen painon arvioimista silmämääräisesti ja mittanauhalla - oli silmämääräisesti aika vaikeaa, mitä nyt heitti 150 kilolla... Lopuksi oli päivän paras osa siellä laboratoorion puolella; yritettiin tunnistaa kaikki erilaiset viljat, eri olkilajit (kaura, vehnä, ruis, ohra), eri heinätyypit ja -laadut.

Viikonloppu kului tallitöissä täällä kotosalla, riidellessä työnantajan kanssa rikkinäisestä ovesta sekä surullisista yrityksistä saada joku ote tähän läksyjentekoon. Mulla on 4-sivuinen tieteellinen artikkeli nimeltä "Fear reactions in trained and untrained horses from dressage and showjumping breeding lines". Siitä pitää kirjoittaa tiivistelmä, jolla on sama rakenne kuin tieteellisellä artikkelilla, ja esitellä suullisesti luokalla. Edistyy tosi kivasti, heh. Fear reactions = pelkoreaktiot = ei ruotsinkielistä vastinetta...

Maanantaina meillä oli intro siitä miten hevoset opetetaan ajolle. Vaikutti varsin hauskalta ja ehkä vähän hullulta touhulta. Mutta kuten joku sanoi, ajolle opettaminen tuntuu enemmän käsityöltä kuin hevosen sisäänratsastaminen. Lounastauolla ratsastin pienen laiskan ajohevosen nimeltä Ohio. Iltapäivällä meillä oli Flyingen jalostusjohtaja puhumassa hevosen rakenteesta. Yritin kirjoittaa muistiinpanoja, se oli sellaista että kaiken sen haluaisin oppia!

Huomenna ei ole koulua, kuvitelkaa! Ei siis mitään. Aion tehdä tallia kotona, ratsastaa Pusun ajan kanssa, syödä lounasta Jasminin kanssa, kirjoittaa valmiiksi sen tiivistelmän ja ostaa polyuretaanivaahtoa korjatakseni oven. Onkohan huomisessa enemmän tunteja kuin muissa tiistaipäivissä?