Superperjantai

Perjantai oli SUPER kolmesta syystä:

1. Sain tiedon, että seminaaritutkielmani aiheesta hevosen magnesiumintarvi on arvioitu korkeimmalla mahdollisella arvosanalla (arvosana 5).

2. Ratsastuksen opetusnäyttö kirkkaasti läpi! Aiheena oli siirtymiset, 7 oppilasta ja tunnin pituus 45 minuuttia.

3. Ratsastuksen välikokeessa ratsastin vaativan kouluohjelman (Msv C eli Vaativa C) tuloksella 65,6 % ja täten luokkamme paras tulos.

Välillä saa mennä hyvin! :)

Kunto

Elämä on ihanaa, kun 10 tunnin yöunien jälkeen herää siihen, että aurinko paistaa ikkunasta! Tällä viikolla minulla ei ole aamutallivuoroa ja lukujärjestys on lähes naurettavan helppo. Sunnuntai-iltana palautin hermojaraastavan pedagogiikantehtävän, kokonaiset 6 tuntia ennen deadlinea. Tehtävässä oli kolme osaa; ensimmäisessä piti määritellä liuta käsitteitä, mm. motivaatio, opettajarooli, pedagookinen perusnäkemys, ihmis- ja yhteiskuntanäkemys... Toisessa osassa piti kirjoittaa omasta näkemyksestään (ihmis-, yhteiskunta- ja tietotaito) ja viimeisessä osassa vastata kysymykseen "Kirjoita ja perustele; miten uskot toimivasi tulevaisuuden hevosalan opettajanroolissa?". Käytössämme on samat pedagogiikankirjat kuin opettajakorkeakoulussa sekä maailman paras ruotsalainen teos; Pedagogiikkaa ratsastuksenopettajalle. Ensimmäisen hippologivuoden aikana luetaan kurssi "Pedagogik i hästverksamhet" ja tänä vuonna kurssin nimi on "Pedagogik och ledarskap" eli vapaasti käänneettynä Pedagogiikka ja johtaminen.

Tällaisissa kirjoitustehtävissä on harvoin oikeaa ja väärää vastausta. Itse olen sen verran matemaatikko että revin melkeinn hiuksia päästää kun pitää ylianalysoida itseään ja kirjoittaa jotain näin... pehmeää! Suomalainen luokkatoverini tätä vastoin on todellinen humanisti ja loistaa näissä tehtävissä. No, nyt on pedagogiikka valmis ja saa alkaa työstämään liiketaloutta.

Viime perjantaina meillä on niin kutsuttu Hästbesiktning. Niitä on neljä vuoden aikana erilaisilla teemoilla. Jokainen näyttää oman hevosensa maastakäsin ja etukäteen tulee olla laskettuna ruokintalaskut ja arvioituna hevosen lihavuuskunto. Tämän viimeisimmän kerran aiheena oli hevosen kuntostatus ja sieltä tulikin mojovat laiskanläksyt. Kysymys kuului; mitä taroittaa KUNTO? Tätä sitten kirjoitettiin eilen illalla;

"Hästen har en stor fysisk kapacitet på grund av effektiv syretransportförmåga, höga antal röda blodkroppar och förmågan att öka antalet dessa vid ansträngning, högt mitokondrieantal i muskelcellerna, omfattande aeroba kapacitet, intramuskulär glykogenlager och effektiv temperaturreglering.

 Syretransportkedjan från luften till musklerna hos hästar är anpassad för att transportera den stora mängden syre som behövs i metabolismen. Syreupptagningsförmåga betyder mängden syre som hästen utnyttjar per minut och kan mätas i enheten VO₂. VO_2max är enheten för den maximala syreupptagningen i muskulaturen. Faktorer som påverkar den maximala syreupptagningsförmågan är hjärtats pumpkapacitet, syreupptagningsförmågan i lungorna, mängden röda blodkroppar och blodförsörjningen till en enskild muskelcell.

Hästar åstadkommer en kraftig ökning av syre i blodet genom att öka hemoglobinkoncentrationen genom sammandragningar i mjälten. Hemoglobin finns i röda blodkroppar och den ansvarar för syretransporten i blodet. Två tredjedelar av röda blodkroppar finns i mjälten; när hästen inte arbetar lagras en stor del av blodkropparna i mjälten (mjältreserv) och frigörs vid kraftig ansträngning eller flyktsituation.

Genom träning kan man öka musklernas aeroba kapacitet. Det finns tre olika typer av muskelfibrer; typ I är långsamma och uthålliga, typ IIa är snabba och uthålliga och typ IIb är mycket snabba. När typ IIb –fibrer omvandlas till typ II b ökas den aeroba kapaciteten och därmed förbättras hästens kondition. Inne i cellerna sker den aeroba metabolismen i mitokondrier och hästen har ett högt mitokondrieantal i muskelcellerna.

Hästar har stora intramuskulära energilager i form av glykogen som kan användas vid arbete. Då kan glykogen brytas ner till glukos. Träningen har bevisats resultera i en blygsam ökning av glykogenlager i musklerna. Förmågan att mobilisera glykogen är till viss del influerad genom den absoluta aktivitet av anerobiska enzymer som finns i muskelfibrerna."

Väsynyttä porukkaa

Näin meillä! ;-)

Anti-Stres Kit

Kirjoitan pedagogiikan palautustehtävää jonka on oltava valmis sunnuntaiksi. Ohjeiden mukaan tekstiä tulee olla 5-6 sivua, nyt valmiina tasan 1 sivu ja alkaa jo ahdistaa. Onneksi satulahuoneeseemme oli ilmestynyt hippologien suosima stressinhallinta... no, sanotaanko vaikka keino. Taitaa olla aika hakata päätä seinään!

Heinänkorren varassa...

Hevonen on ruohonsyöjä. Hästen är en gräsätare. Jos ensimmäisen hippologivuoden aikana ei muuta jäänyt päähän, niin tämä lause on opittu ja toistettu tuhanteen kertaan. Pysyäkseen terveenä, fyysisesti sekä psyykkisesti, tarvitsee sen pureskella korsirehua tunti toisensa perään; luonnossa hevoset laiduntavat 16-18 tuntia vuorokaudessa. Jos hevosen pureskeluntarve ei tule tyydytetyksi voi seuraksena olla käytöshäiriötä, vatsavaivoja tai vatsahaava. Ohutsuolen mikro-organismit eivät toimi oikein ilman jatkuvaa ravintoa ja hevosen vatsalaukku ei saisi koskaan tyhjentyä täysin. Jos hevonen lihoo helposti tulisi sen saada paljon ravintoarvoltaan huonompaa heinää tai sitten olkea. Jos hevonen on luonnostaan laiha kannattaa sitä ruokkia parhaalla mahdollisella heinällä.

Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että heinä on hevoselle elinehto. Heinää kuluu järjettömät määrät jokaisessa tallissa ja heinää käsitellään mitä erilaisemmilla tavoilla. Nämä kuvat varmaan muistatte?

Ratsastuskoulullamme jokaisen hevosen heinät punnitaan Ikea-kasseihin. Tämä tarkoittaa että jokainen hevonen saa tarkalleen oikean määrän heinää päivässä ja omistajan on helppo kontrolloida sekä määrää että kustannuksia. Iso miinus on se, että tallityöntekijä täyttää n. 90 heinäpussia päivässä ja siihen kuluukin sitten koko aamupäivä. Ergonomista siitä ei saa ei niin millään, ja onhan se pussien täyttäminen vähän aivotonta...

Edellisessä työpaikassani heinää ei punnittu. Tämä on varmasti hyvin tavallista ja säästää aikaa. Kunhan hevoset näyttävät hyviltä ja voivat hyvin ei tässä varmasti ole mitään vikaa, on vain kovin vaikea arvioida miten paljon heinää kuluu jne.

Strömsholmassa kaikkien hevosten heinät punnitaan. 350 kg säilöheinäpaali on vaunussa jota vedetään käytävää pitkin. Vaaka on vaunun päässä, mitään pusseja ei siis täytetä. Tämä on ihan hyvä systeemi, joka alkaa tosin tuntua vähän vanhahtavalta - eikö tämä pitäisi pystyä 2012-luvulla koneistamaan? Iso miinus on näiden säilöheinäpaalien saaminen talliin....

Ergonomista...?

Flyingessä tähän asiaan on paneuduttu. Viime vuoden ajan tallien läpi ajoi säilöheinäkone, joka annosteli oikean heinämäärän jokaisen karsinan eteen. Meidän tehtävämme oli ainoastaan jakaa nämä kasat kolmeen osaa; aamu-, iltapäivä- ja iltaheiniksi. Tänä vuonna Flyinge on ottanut vielä askeleen eteenpäin ja kokeilee heinäautomaatteja:

Tässä on ajattelimisenaihetta. Usein  kyse on rahasta, hevosten määrästä, tallin tyypista jne. Miten teillä käsitellään heinä?

Pikapäivitys

Taasko on kaksi viikkoa vierähtänyt viime päivityksestä? Miten tässä nyt taas kävi näin?

Pääsiäinen oli ja meni. Kävin visiitillä koti-Suomessa; herkuttelemassa äidin herkkuruuilla, kävelyllä maailman parhaan koiran kanssa, vierailulla siskon uudella talolla ja tietysti Aulangon Ratsastuskoululla. Univelat tuli nukuttua pois, kaikenkaikkiaan erittäin onnistunut pääsiäinen.

Tiistaina oli paluu arkeen. Tällä viikolla oli ohjelmassa kouluratsastusta, liiketaloutta ja pieni ripaus pedagogiikkaa. Seuraavassa blogipäivityksessä ajattelin kertoa heinän käsittelystä, nyt alkaa kello olla liian paljon  - korsirehuasia kun on varsin mielenkiintoinen!

Hevosrintamalla on tällä hetkellä pakkasta, oma hevoseni ontuu ja vamman laajuus käytiin analysoimassa Strömsholman hevossairaalalla eilen torstaina. Kerron sitten miten tarina päättyy. Voi kun näille nelijalkaisille voisi vaihtaa kesärenkaat kun talvirenkaaseen tulee reikä...