Kolmas kouluviikko käynnissä. Ryhmälläni on tallivuoro maanantaista torstaihin, tein vähän kotihommia ja jaoin aamuruokinnat ryhmän kesken sunnuntai-iltana (jonkunhan sekin oli tehtävä, mun ryhmä on kyllä ihana ja kaikki kiittelivät hienoa listaa). Käyttännössä siis yksi tulee klo 6.30 ja yhdessä aspirantin kanssa jakaa heinät (ovien edestä karsinoihin) ja antaa väkirehut. 6.55 on kokoontuminen, silloin on kaikkien oltava paikalla. Aika ajoissa saa lähteä Hörbystä ajelemaan, aamukahvit tulee juotua autossa termosmukista sillai retkievästyyppisesti. Pitäis muuten löytää uusi parempi termosmuki jostain... Aamutalliin kuuluu osan hevosista tarhaus, karsinoiden siivois (osa purulla, osa oljella joko patjalla tai ilman, eli kaikkea löytyy), ruoka- ja juomakuppien puhdistus, lakaisu jne. 8 aikaan, viimeistään 8.15 ollaan valmiita. Lounas (melassi + olki) tarjoillaan hevosille 11.35, samalla vaihdetaan vähän tarhoja ja lakaistaan. Tähän menee reilu puoli tuntia, sitten päästään mekin syömään. Viimeinen tallivuoro alkaa 16.05 - reippaimmat tosin aloittaa jo aikaisemmin jos eivät ole tunneilla, mutta tuolloin viimeistään ollaan kaikki tallissa. Iltapäivätalliin kuuluu karsinoiden nopea siivous, hevosten sisäänotto, tarhojen siivous, heinän ja väkirehujen jako sekä varsin huolellinen haravointi. Lähes poikkeuksetta ollaan viimeistään klo 17 aikaan valmiita.
Maanantaiaamun ajotunti meni ihan metsään. Toisaalta on kiva opetella asiaa, jonka tiimoilta meiltä ei odoteta mitään osaamista - ei siis oleteta että osataan yhtään mitään, kaikki onnistumiset on vain plussaa. Mutta ajelin ihan huolella niiden kartioiden päältä ja voi morjens. Meidän opettaja näytti miten kaikki tehtävät kuuluu tehdä - sen jälkeen se näytti saman pitäen ohjaksia vain toisessa kädessä... Saatiin myös "omat" ajohevoset joista olemme nyt sitten vastuussa seuraavat pari kuukautta - Romario on nyt siis minun.
Maanantain ja tiistain 3 tunnin teorisessiot ovat käsitelleet hevosten käyttäytymistä. Elekieltä, signaaleja, aisteja jne. Kurssin pitää Margareta Rundgren, lähes 70-vuotias agronomitäti yliopistolta. Tietää kyllä varsin paljon ja on nähnyt varsin paljon, mutta... On todella raskas puhuja, puhuu vähän epäselvästi aiheesta ja aiheen vierestä vuorotellen, ei omaa mitään käsitystä uudesta opetussuunnitelmasta ja tuntien aikana kaikki intoutuvat kertomaan vähän liikaa siitä oman ratsikoulun ruskeasta hevosesta joka inhosi kaikkia valkoisia hevosia. Onneksi näistä kuluneista 6 tunnista on jaettu meille valmiit muistiinpanot... Ja onneksi seuraaviin käyttäytymistunteihin on 2 viikkoa... Tuollainen 3 tunnin "oppitunti" voi olla maailman mielenkiintoisin, silloin aika kuluu huippunopeasti. Tai se voi olla, kuten edellä mainitsin, sekava kokonaisuus jonka jälkeen pää on melko räjähdysvalmis.
Tänään meillä oli projektityön aloitus. Työn on tarkoitus valmistaa meitä tulevaan kandintyöhön. Petyin jo aikaisemmin kun kuulin, että sitä ei saa tehdä yksin (mä niin vihaan kirjallisia ryhmätöitä). Vielä suurempi pettymys oli, että se pitää tehdä 3 hengen ryhmissä. Voi jee, mistä mä hankin aikaa tavata ryhmän jäseniä ja voi yök että pitää yhdessä päättää mitä tehdään ja miten. Mä haluun päättää ihan itse!!1!!11! No joo, mun ryhmä on ihan okei. Työn aihe piti päättää siinä samassa (kiitos tästä valmistautumisajasta). Meidän työnimike on vielä vähän työn alla, mutta tulee olemaan jotain tyyliin "Tävlingsverksamhetens struktur i hoppning - från föl till GP - i Sverige, Finland o New Zeland". Vähän pitkä otsikko, täytynee työstää eteenpäin... Työn tulee olla valmis joulukuussa.
Eilen illalla meillä oli kakkosvuoden hippologien järjestämä "inspark", kastajaiset tai fuksiaiset tai miten nyt haluaa niitä kutsua. Kaikille oli annettuaihe,jonka mukaan pukeutua; mun ryhmän teema oli opettajat ja minä olin esteratsastuksenopettaja Peter Eriksson. Asusta tuli aivan loistava, kun lainasin varsin miehekkäät vaatteet Olofilta (mm. miesten ratsastushousut...). Illan aikana tehtiin sitten kaikkea tyhmää, juostiin pitkin Flyingeä, käveltiin kävelykoneessa ja vaikka mitä. Kakkosvuosilaisilta vähän hukkui hyvä maku silloin sun tällöin, mutta nyt meidät on ainakin kastettu ja saatiin hyvää pizzaa illan päätteeksi.
Eilen yritin järjestää Pusulle kengittäjää, kun oma tekee oharit toisensa perään. Soitin sitten 16 (!) kengittäjälle, osa vastasi ja lopuille jätin vastaajaan viestin. Numero 16 oli ensimmäinen, jolla olisi aikaa tulla tällä viikolla. Ja kun oli sovittu että tämä tulee, niin nyt ovat soittaneet kaikki ne, joille jätin vastaajaan viestin. Heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti