Vähiin käy ennen kun loppuu

Nyt syyskausi lähestyä loppuaan ja reilun viikon päästä alkaa KEVÄTlukukausi. Viimeinen viikko ennen joulua on täynnä tekemistä enkä varmasti ole ainut joka on sitä mieltä. Viimeiset valmennustunnit on tältä vuodelta pidetty, kaikki taitavat tarvita aikaa joulun valmisteluun.

Oppilaani ratsastuskoululla ovat viimeisen viikon aikana saaneet kokeilla WE:ia eli Working Equitationia. Se on yksi ratsastusurheilun lajeista jossa mm. ratsastetaan pienen sillan yli, pujotellaan, avataan portti hevosen selästä ja paljon muuta. Sekä ratsastajat että hevoset tykkäävät että laji on aika hauska. Esteryhmäläisten kanssa pidettiin eilen clear round-esteratsastuskilpailu päättäjäisten hengessä.

Hevoseni Alex saa tehdä töitä koko viikon. Maanantaina oli estevalmennus, jossa hypättiin jumppasarjaa. Torstaina treenattiin vaihtoja ja harjoituspiruetteja kouluvalmennuksessa ja tänään tehdään samaa vielä kerran kun vuorossa on vúoden viimeinen koulutunti. Huomenna ja maanantaina käydään vaan maastossa kävelyllä, sitten alkaa Alexin viikon mittainen joululoma johon kuuluu vain tarhailua (ja itse poistun maasta Suomen puolelle).

Yliopiston puolesta ei kovinkaan paljon joululomaa vietetä, meillä on 2 suurehkoa tehtävää joiden deadline on 5.1. ja 10.1...

Kolmas koulupäivä Karlstadissa

Kolmas koulupäivä oli vähintään yhtä inspiroiva kuin kaksi ensimmäistä. Kuten kerroin, toisen päivän suullinen seminaari käsitteli näkemystä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Totesin, että niin kauan kun voin puhua hevosista, ratsastuksesta ja ratsastuksenopettamisesta, tiedän mistä puhun. Sitten kun pitääkin puhua ihmisestä niin olen aavistuksen ulapalla ja väitteeni eivät tunnu vedenpitäviltä. Sain kuitenkin hyvät kommentit kyseisestä tehtävästä:

"Hej Kati !

Här en kommentar:
Du bottnar din människosyn i humanismen med anknytningar till både den kristna och filosofiska traditionen med bra referenser till Gustavssons text. Du vidgar din blick och gör nedslag i ett brett spektra av tankebilder om människan som du för in i din egen helhetssyn. Vidare reflekterar du över hur du själv uppfattar ”Jaget” med flera förtjänstfulla nedslag i Mathiassons och Månsons texter, (Carlshamres synsätt blev inte tydliggjorda), likväl goda redogörelser. Du valde det pedagogiska förhållningssättet pragmatism som utgångspunkt för ditt lärararbete och klargör dess centrala innehåll samt diskuterar det du uppfattar som svagheter och styrkor hos de andra pedagogiska traditionerna. Bra genomförd studieuppgift från din sida med breda referenser till kurslitteraturen
Obligatoriskt seminarium: Aktivt deltagande i det muntliga med flera goda inlägg +

Delmomentsbetyg: VG

Stefan Widqvist"

Kolmas koulupäivä alkoi kl 11. Ne jotkat tuntevat minut tietävät, että viikossa ei ole yhtäkään päivää että aamupäivällä olisi vain joutoaikaa. Ihan kuin olisi lomalla!! Nukuin yli kahdeksaan, puoli yhdeksältä söin valmiiksi katettua aamiaista ja sitten lähdin kaupungille. Ehdin ostaa yhden jos toisenkin joululahjan ja yhdeksitoista olin koulussa. Iltapäivällä kävimme läpi referaaatiin kirjoittamista ja opettaja otti minun referaattini esimerkiksi muille. Välillä on kiva tuntea että on onnistunut näiden koulutehtävien kanssa...;) Nyt en niinkään välitä arvosanoista, mutta on se kiva välillä saada hyvää palautetta.

Koulupäivä päättyi keskusteluun eri aineiden opettamisesta. Miten voit opettaa fiilistä? Voiko ratsastamaan oppia pelkästään lukemalla kirjaa? Mitä on "hiljainen taito" (tyst kunskap)? Mitä kielellisiä työkaluja aineenopettaja tarvii?

Koulussa

Vieläkään en saa aikaiseksi raporttia Globenista ja Ratsastajagaalasta ja Aulangon Ratsastuskoulun vierailusta...;) Mutta kyllä se tulee! Jos teille tulee mieleen jotain mistä haluaisitte lukea niin kommentoikaa ihmeessä, vaikka paljon tapahtuu koko ajan niin inspiraatio on välillä vähän hukassa.

Tällä hetkellä olen Karlstadissa koulun lähijaksolla. Meillä on aina 3 päivän lähijaksot ja asun Bed&Breakfastissa joka on aivan ihana, sijaitsee reilun kilometrin keskustasta. Vaikka koulussa tehdään 11 tunnin päiviä niin kyllä tämä tuntuu melkein lomalta; makaan mahallani sängyllä, syön McWrappia ja kuuntelen musiikkia. Huomenna saa nukkua kahdeksaan asti, aamiainen on valmiiksi katettu ja lisäksi täällä asuu ihana labradorinnoutaja,. Olen jo aikaisemmin todennut että on mielenkiintoista kokeilla tätä erilaista (eli normaalia...) opiskelijaelämää; koulussa ollaan tavalliset (eli ei talli-) vaatteet päällä ja täällä tapaa ihan uskomattoman paljon inspiroivia ihmisiä!

Eilen meillä oli seminaari aiheena näkemys ihmisestä ja yhteiskunnasta. Puhuimme mm siitä onko ihminen eläin vai ei, onko se ympäristö vai geenit mikä vaikuttaa meihin eniten, onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha, ovatko kaikki ihmiset saman arvoisia jne. Valitettavasti en ole pohtinut näitä asioita niin paljoa että mielipiteeni olisivat vedenpitäviä, tuntui että kaikki vähän vuotaa jostain. Aika provosoiva keskustelu kun kaikkilla on niin erilaisia ja vahvoja mielipiteitä.

Tänään olemme istuneet luennolla länsimaisen koulun kehityksestä 1800 luvulta tähän päivään. Iltapäivällä oli uskomattoman inspiroiva 3 tunnin luento erityispedagogiikasta. Kävimme läpi eri diagnoostit ADHD:sta autismiin, opettajamme on ruotsalais-kanadalainen monien vuosien kokemuksella varustettu naishenkilö jolla on antaa esimerkki jokaisesta asiasta josta puhutaan. Luento tuli tarpeeseen, uskon nyt ratsikoulullakin ymmärtäväni monia paremmin.

Päivän viimeinen tunti, kl 17-19.30 oli didaktiikkaa oman aineen kanssa. Meidän porukkamme on "naturbruk" eli maatalous; minä olen ratsuhippologi, lisäksi ryhmässä on yksi ravihippologi, kaksi poikaa metsäalalta ja yksi tyttö aineenaan maanviljely. Porukkamme on aivan ihana!! Nauroin vedet silmissä ja mm. demonstroin miten hevosta voidaan esittää maasta käsin ja Petra sai olla hevonen, kaulaliinani toimi ohjina ;) Pojat kertoivat miten moottorisahan käyttöä opetetaan lukiossa (kuulosti hengenvaaralliselta) ja miten eri metsäkoneiden käyttöä opetetaan. Uskon että voimme oppia toisiltamme vaikka mitä ja ennen kaikkea inspiroimme toisiamme.

Huomenna on vielä yksi koulupäivä ja sitten kotiin. Perjantaina on Lucianpäivä joka on varsin iso juhla ruotsissa. Mm. ratsastuskoulullamme järjestetään vuosittainen lucia-show ja minä vastaan meidän opettajien ohjelmanumerosta...

Ryttargalan & Globen

Niin paljon on taas ehtinyt tapahtua! Lupaan päivitellä tässä viikon aikana :) Aulangon Ratsastuskoulun porukka on ollut luonani kylässä, keskiviikkona oltiin Ratsastaja-gaalassa ja perjantai sekä lauantai Tukholman Horse Showssa. Mutta kuten sanottu - tekstiä tulee lisää myöhemmin!

 

 

 

Meidän ratsiopeporukka Globenissa

Kollegani Cicki on Ruotsin ´"Vuoden ratsastuksenopettaja" !!!

Ryttargalan!

Kisoja, koulua, kavereita...

Tämän viikon teema on ollut "vähemmän töitä, vähemmän opiskelua, enemmän unta ja enemmän ratsastusta". Tänään oli ensimmäinen aamu ehkä 3 viikkoon että sain nukkua kuinka pitkään tahansa! Tietysti herään kl 6:00 koska kello normaalisti soi siihen aikaan, mutta kiusallani nukahdin uudestaan moneen kertaan ja nousin vasta puoli kymmeneltä. Olo on taas kuin uudestaan syntyneellä kun pääsi univeloista eroon ;)

Arki menee töitä ja koulutehtäviä tehdessä. Sunnuntaina olin Alexin kanssa kisoissa, ratsastin vaativa B:3 tuloksella 64% ja vain muutaman pisteen päässä sijoituksesta (tulin neljänneksi). Alex oli upea! Lauantai-iltana olin juhlimassa entisen luokkakaverin synttäreitä, olen todennut että aina ei voi priorisoida töitä ja koulua - välillä täytyy laittaa ystävät etusijalle ettei päädy tilanteeseen jossa niitä ystäviä ei enää ole jäljellä.

Pöydällä makaa kirjat Juridiikkaa pedagogeille ja Koulu poliittisena organisaationa. Aika hitaasti menee toi lukeminen...

(Hevosaineiden) Opettajan opinnosta

Opiskelen siis hevosaineiden opettajaksi (yrkeslärare inom häst- och ridkunskap) Karlstadin Yliopiston kautta etäopintoja. Lähijaksoja on 6 kpl vuodessa. Minulla on hevosaineden aineenpätevyys, nyt siis täydennän noilla opettajanopinnoilla.

Tällä viikolla oli toinen lähijakso, 3 päivää Karlstadissa. Viime kerralla, eli ensimmäisellä kerralla, kaikki tuntui hankalalta ja sekavalta; kampusalueella oli vaikea löytyy, en osannut hahmottaa opintojen punaista lankaa ja lähijakson jälkeen tehtävää on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Ehdin juuri ja juuri tavata ryhmäni jäsenet mutta en oikeastan ehtinyt tutustua.

Mutta nyt kuulkaa! Nyt minulla on kaikki paperit järjestyksessä yhdessä kansiossa, pystyin opintosuunnittelun avulla valmistautumaan luentoihin, löydän hyvinkin kaikki rakennukset yliopistoalueella ja olen ymmärtänyt opintojen rakenteen; lähijakson aikana on luento, sen jälkeen tehdään tehtävä jota varten luetaan kasa kirjoja, tehtävästä keskustellaan netissä, ja lopuksi tehtävä tiivistetään seminaarissa. Useimmat seminaarit ovat keskustelumuodossa ja heti kun saan olla äänessä ja aktiivinen - silloin olen parhaimmillani. Nyt tehtävät ovat käsitelleet lähinnä oppimista sekä teoriaa ja käytäntöä. Kaiken pystyn liitttämään työhöni ratsastuksenopettajana ja minulla on paljon esimerkkejä joita voin ottaa esille ryhmäkeskuteluissa.

Olemme aivan mahtava sekoitus ihmisiä jotka opiskellemme ammatin/aineenopettajaksi; minä olen nuorin, meitä on kaikkia ikäluokkia, eri kulttuureja, eri ammatteja, eri murteita. Suurin osa työskentelee jo oman "ammattinsa" opettajana (esim. liikkenneopetaja, sairaanhoidonopettaja jne). Kun minä puhun suomenruotsia on ryhmässäni eräs vanhempi mies joka puhuu ruotsia ihanalla ranskanmurteella ja yksi tyttö joka puhuu norjaa.

Luennot ovat olleet inspiroivia, mielenkiintoisia ja luennoitsijat uskomattoman innostuneita omasta aiheestaan. Olemme puhuneet ihmisnäkemyksestä (? människosyn); essentialismista ja eksistentialismista. Istuimme luennolla Lev Vygotskijsta ja hänen sosiaalikultturellisista näkemyksistään. Pohdimme koulun arvoja (värdegrund) ja koulua sukupuolinäkökulmasta. Istuimme illan oman "aineemme" opiskelijoiden kanssa ja viimeinen luento käsitteli erityispedagogiikka.

Ensimmäinen ajatus kun lähdin kotiin yliopistolta oli, että "minusta voikin tulla maailman paras pedagogi"!  Tuskin koskaan haluaisin opettaa "tavallisia" aineita mutta minusta tulee maailman paras hevosaineiden opettaja!

Tehoperjantai ja uusi hevonen tallissa

Aika kuluu ihan älytöntä vauhtia! Viime yönä tuli ensilumi, auto sai talvirenkaat ja jouluun on ehkä kaksi kuukautta. Tiistaina on aika lähteä Karlstadiin kouluun toista lähijaksoa varten.

Olen saanut yhden hevosen lisää ratsastettavaksi. Chapano on 10 v. ruuna (i Chapman ei Bernstein). Ei nyt ihan ongelmahevonen, vähän vain väärinymmärretty tapaus. Chapano sai tarhakaverikseen minun Alexini ja nyt nämä kaksi rautiasta ovat parhaita kavereita. Olen tilannut valokuvaajan ottamaan kuvia kaikista hevosistani, lupaan siis että kuvatodisteita on tulossa.

Nyt olen juuri illallistanut yhden ystävän kanssa jota haastattelin yhtä koulutehtävää varten. Muuten päivään on mahtunut 3 ratsastustunninpitoa, 3 ratsastettua hevosta, 1:n sisäänratsastettavan juoksutus ja 1:n irtohypytys.

Ratsstuksenopettajan erilaiset hatut

Koulussa yksi ratsastuksenopettajistimme puhui aina siitä, että opettajalla pitää olla monta erilaista hattua, ja tilanteesta riippuen sitten laittaa sopivan hatun päähän. Kyse on siis opettajan eri rooleista; on se siviili-minä, valmentaja-minä, ratsastuksenopettaja-minä ja ratsastaja-minä. Ja vaikka kuinka monta minää tämän lisäksi.

Ajattelin tänään Mariannen sanoja noista hatuista ja se pitää niin paikkansa. Pidin ratsastustuntia kymmenelle (10!) vasta-alkajalle. Silloin minulla on siihen sopiva hattu päässä; olen erittäin yksityiskohtainen, puhun selkäesti ja vähän liioitellusti, kehun paljon ja ylläpidän hyvää tunnelmaa maneesissa. Seuraava tunti oli estevalmennus ja jo vaihtui hattu, tunnin lopuksi huomasin seisovani keskellä kenttää ja huutavani siitä, miten harjasta on otettava kiinni ja hevosta EI SAA VETÄÄ SUUSTA. Sitä ennen olin ottanut esiin ratsastaja-hatun ja istunut yhden ponin selkään kun ratsastus ei onnistunut.

Nyt jätin ne hatut naulakkoon ja vedin siviilit päälle. Kyllä näitä rooleja riittää.

Suomessa

Maailman paras Bella, 13,5 vuotta nuori :)

Maanantaina lensin pikaisella syyslomalle Suomeen. Hektisten viikkojen jälkeen hetken hengähdystauko on paikallaan, joskin joutenolo ei ole ollenkaan niin helppoa kuin luulisi. Ensimmäisen päivän aikana nousi tuskanhiki pelkästä olemisesta, mutta nyt kun neljäs ja viimeinen lomapäivä on käsillä niin kyllä sitä alkaa jo tottua ;) Huomenna jatkuu työt normaaliin malliin ja viikonlopun aikana on ihan pakko saada kouluhommat ajan tasalle.

Torstai

"Alan vahvasti epäillä että muistutat jonkinlaista robottia.. ehditkö missään välissä esim. syömään ? :D mutta kai sitä jaksaa kun pitää työstään."

Näin kommentoi "anonyymi" eilistä kirjoitustani hullusta viime viikosta. Kiitos kommentista, kyllä vähän hymyilytti ;) Rehellisesti täytyy sanoa että vähän on ollut aika tiukalla erityisesti ruuanlaiton suhteen. Eilen sain aikaiseksi laitettua kanalasagnea jonka ainesosat ovat odottaneet jääkaapissa 8 päivää. Kyllä sitä jossain välissä aina ehtii syödä, mutta kovin terveellistä ei viime viikkojen ruokavalio ole ollut. Mutta totuus on juuri niin kuin kirjoitat, kyllä sitä jaksaa kun tykkää siitä mitä tekee.

Tänään on jo ollut rauhallisempi päivä. Aloitin kl 7 ja pidin yhden valmennustunnin. Sen jälkeen ajoin Alexin maasta, tein tallin, otin kupin kahvia työkavereiden kanssa ja sen jälkeen hyppäsin Hiawathalla. Lounaalla olin ihan kotona ja söin sitä kuuluisaa kanalasagnea ;) Iltapäivä on mennyt koulutehtävien parissa. Olen hyvin ajantasalla koulun kanssa, mutta aina vähän stressaavaa kun tehtävät eivät ole valmiita... Lisäksi olen niin tottunut olemaan ulkona ja tekemään töitä ulkoilmassa että voi hitsi kun alkaa väsyttää heti kun istuu kirjoituspöydän ääreen! Kohta aloitan työt, illalla luvassa 3 ratsastustunninpitoa ratsikoululla ja yksi valmennustunti siihen päälle.

"Vapaalla"

16 tuntiset päivät eivät ole yllätys niille, jotka ovat jonkun kerran tehneet töitä hevosten kanssa. Kello 6:n aamuherätykset eivät ole harvinaisia, eivätkä edes erityisen työläitä, jos saa itsensä ajoissa nukkumaan joka ilta! Olen viimeisten viikkojen aikana onnistunut hankkimaan sellaiset univelat että en edes muista koska viimeksi (tai toki muistan, kandintyötä kirjoittaessa keväällä...). Nyt ensimmäistä kertaa pariin viikkoon sain järjestettyä vapaapäivän, eilen laitoin puhelimen kiinni kl 20.45, menin nukkumaan, ja heräsin seuraavan kerran 12 tuntia myöhemmin. Ja heti on olo kuin uudestaan syntyneellä ;)

Paljon on taas ehditty! Mutta ei nyt lähdetä ihan alusta asti, viime torstaina olin paikallisella lukiolla kertomassa Hippologi-opinnoista. Aina on ilo vetää hippologipaita päälle ja kertoa ihanista hippologivuosista, tunti menee nopeasti kun saa kertoa kaikesta mitä noihin kolmeen vuoteen mahtuu. Sitten kotiin ja kolmen hevosen ratsastus, illalla tuntienpitoa ja suoraan maneesista hyppäsin autoon ja ajoin entisen luokkakaverini tupareihin (ratsivaatteet päällä, aikaa vaatteittenvaihtoon ei ollut kun olin jo muutenkin myöhässä). Ja siinä kiireessä ehdin hankkia parkkisakotkin mutta oikein hyvät tuparit ja kiva kerrostaloasunto Västeråsin keskustassa.

Perjantaisin aloitan aina valmennustuntien pitämisen kl 7.00, ensimmäinen ratsukko on siis verytellyt valmiiksi kl 7.00 kun saavun maneesille. Me olemme muuten hankkineet uuden Strongvoice äänentoistolaitteistoin; ratsastaja saa kuulokkeen korvaan ja minulla on takissa kiinni pieni mikrofoni. Aivan upea keksintö! Aamun pidin tunteja, ratsastin 2 hevosta, sitten tunteja ratsikoululla kahdeksaan asti. 20.30 pidin klinikkaa yhden kollegan kanssa hänen kurssilaisilleen, minä ratsastin Alexin kanssa läpi pari kouluohjelmaa - ja sitten analysoitiin, keskusteltiin ja kahviteltiin maneesissa. 22.15 olin kuskina tuttavan lapsille, hain hevosauton ja sitten kello olikin jo vaikka mitä.

Kuudelta ylös lauantaiaamuna ja letittämään! Alex hevosautoon, hain kaverin hevosineen kyytiin ja sitten vain Karlskogaan (2 tunnin ajomatka) kisoihin. Alex oli hieno, 63 % vaativassa B:ssä ja ensimmäinen ei-sijoittunut. Koko päivähän siinä meni, sitten vain kotiin, yhden valmennustunnin pito, kotiin vaihtamaan vaatteet ja illalliselle kurssilaisten kanssa. 23.00 lähdin sieltä, tankkasin ja palautin hevosauton, tulin kotiin, päivitin seuraavan päivän lähtölistat...

...ja kl 7.00 sunnuntaiaamuna alkoi tallikisojen valmistelu. Tallikisoissamme oli yli 70 (!!!) lähtöä, uusi ennätys. Ja siinähän puoli päivää sitten jo menikin, juoksutin Alexin, koko ilta tuntien pitoa ja kotiin koulutehtäven pariin.

6.00 soi kello maanantaiaamuna, 6.30 olin tallissa valmistelemassa hevosia estevalmennukseen joka sitten peruttiin sairastapauksen vuoksi. Kiva juttu!

Eilen olin koko päivän istuntakurssilla, sitten kokouksessa, pidin valmennuksia ja kuten sanoin, sammuin 20.45 :)

Tänään olen ollut vain vapaalla. Käytin auton korjaajalla, ratsastin yhden hevosen, tein koulutehtäviä ja laitoin ruokaa. Kohta meillä on vapaamuotoinen tallikokous ja sitten on aika antaa Alexille hänen ansaitsemaansa huomiota. Täällä ei kuulkaas aika ehdi käydä pitkäksi...:)

Koulua...

Tänään oli täydellinen aamupäivä: aloitin tallissa kl 8 (normaalisti herään kuudelta, nyt nukuin onnellisesti seitsemään asti) ja aloin ratsastaa. Hyppäsin Lotta-ponilla, ratsastin koulua Hiawathalla ja yhdellä ratsikouluhepalla nimeltä Gladys. Alexille tuli kengittäjä kahden harjoittelijan kanssa, Alex sai hienoimmat kaviot ikinä. Kahvittelin työkaverin kanssa, juoksutin Alexia, siivosin karsinan ja pidin yhden ratsastustunnin. Ajatella jos voisi vaan ratsastaa...

Mutta ei. Nyt istun seitsemättä tuntia sisällä 500-sivuisen pedagogiikan kirjan kanssa ja ainut ajatus on "somebody pleace kill me!". Tuotan tekstiä hitaammin kuin ikinä, näitä kirjoja lukemalla pääsee hengestään ja motivaatio on häipynyt jo hyvän aikaa sitten. Lisäksi sisällä istuminen väsyttää.

No, sainpahan sen sanottua :) Onneksi itsekuria löytyy sen verran että kouluhommat on hyvässä vaiheessa tuskaisesta luomisprosessista huolimatta.

Miten tässä taas kävi näin?

Miten tässä taas kävi näin? Muistatteko muutama viikko sitten, kun valitin liiallisesta vapaa-ajan määrästä? Japp, nyt on siitä ongelmasta päästy eroon ;) Väitän, että hippologina hankin itselleni valtavasti tekemistä koska en enää osaa olla vapaalla.

Kuinka paljon viikkoon saadaan mahtumaan? No, minulla on tällä hetkellä 3 hevosta. Oma hevoseni Alex, jolla ratsastan vain itse ja 6-7 päivää viikossa. Hiawatha, joka tosin tällä hetkellä on toipilas, mutta jolla ratsastan 5-6 päivää viikossa. Tästä viikosta lähtien minulla on ratsutuksessa 8-vuotias Lotta, joka on ensimmäinen oikea "hevosasiakkaani", eli hevonen jonka kouluttamisesta minulle maksetaan. Lotan ratsastuksen jaan kollegani Cickin kanssa, eli ratsastuspäiviä tulee 3-4 viikossa.

Teen töitä ratsastuskoululla reilun 50 %, eli n. 22 tuntia viikossa. Maanantait tallissa, torstai-, perjantai- ja sunnuntai-illat pidän tunteja. Tämän lisäksi sijaistan jonkun ollessa poissa, järjestän kilpailuja ja extra-aktiviteetteja jonkun kerran kuussa.

Lisäksi minulla on 5 yksityisoppilasta, eli yksityistunteja tulee n. 8 tuntia viikossa. Ne jakautuvat kaikille viikonpäiville.

Muistinko mainita että opiskelen 100 % eli täyspäiväisesti etäopintoina? Ja huomenna ajattelin mennä treffeille. Kuinka monta tuntia sinun vuorokaudessasi on?? ;)



LIVE HARD, LIVE YOUR DREAM!

Viikko tapahtumaa täynnä...

Viikko on lievästi sanottuna ollut tapahtumaa täynnä! Vapaa-ajanongelmat ovat historiaa ja huomasin päätyneeni tuttuun (ja turvalliseen?) tilanteeseen; tekemistä on niin paljon että vuorokauden tunnit eivät riitä. Miten se sanonta menikään; mihinkäs kettu karvoistaan pääsisi...;)

Keskiviikkona palasimme yliopistolta. Kotitehtäviä on kasoittain ja kumpikin ymmärsimme, että koulu ei taidakaan olla mikään leikin asia. Toisaalta viimeinen koulupäivä oli varsin inspiroiva, kun saimme touhuta didaktiikan parissa. Olen tavannut paljon uusi ihania ihmisiä - nyt vaan pitäisi aloittaa opiskelu ihan oikeasti. Itsekuri!

Loppuviikon oli maailman paras Nina täällä kylässä. Nina on hippologikaverini joka opiskeli viimeisen vuoden Flyingessä ja aikoo nyt lähteä kokeilemaan siipiään Hollantiin. Nukuttua ei tullut montaakaan tuntia kun puhuttavaa taas riitti. Perjantai-iltana, 4 tunnin yöunien jälkeen, pidin ratsastustunteja.

Lauantaiaamuna aloitin ratsastamalla yhden asiakkaan hevosella ja pitämällä estetuntia. Siitä sitten Strömsholmaan pitämään opastettua kierrosta kurssilaisille. Sitten oman hevosen ratsastus, jonka jälkeen olin juontajana meidän esteklinikalla (siitä myöhemmin lisää). Sen jälkeen pidin estevalmennusta, pesin hevoseni ja pakkasin tavarat hevosautoon...

...ja sunnuntaiaamuna lähdin koulukisoihin. Alex starttasi vain vaativan B:n, ollaan vähän ruosteessa kesälaitumen jäljiltä mutta 61,5 %. Ei yhtään rikkoa, mutta aika tasapaksu suoritus. Illalla pidin taas ratsastustunteja. Ja kun pidin viimeistä tuntia siinä ulkokentällä ilta-auringon laskiessa totesin olevani ihan oikealla alalla :)

Perjantai kl 06.20

Kello on 06.20 perjantaiaamuna ja olen jo puolen tunnin ajan istunut opintojeni parissa. Yritän todistaa itselleni (ja muille) että otan ja aloitan opiskelut ihan tosissani.

Yliopistolla

Makaan tällä hetkellä poikittain sängyllä Karlstadin Bed&Breakfastilla. Takana on kaksi ensimmäistä koulupäivää yliopistolla ja päässä vain surisee. Vielä yksi päivä jäljellä (sitten pääsee kotiin ja ratsastamaan).

On ihanaa, että entinen luokkakaverini Sofhie aloitti saman alan opinnot (minä tosin luen 100 % ja Sofhie 50 %). Maanantaiaamuna kl 06.00 strattasimme auton Strömsholmasta ja n. 2,5 tuntia myöhemmin kurvasimme Karlstadin Yliopiston parkkipaikalle. Yliopistoalue on valtava, 21 rakennusta ja 12 000 opiskelijaa (suuri osa etäopiskelijoita, mutta tällä viikolla taidamme olla kaikki paikalla kampuksella...). Alku tuntui sekavalta, niin kuin varmasti aina. Meitä on varsin sekalainen n. 40 opiskelijan joukko opiskelamassa aineen/ammattiopettajiksi - ja voin todeta olevani luokan kuopus. Keski-ikä on reilusti yli kolmenkymmenen; monet ovat tehneet lähes 20 vuotta alansa töitä ja ovat nyt hakemassa opettajan pätevyyttä voidakseen toimia oman alansa opettajina.

Itse koen suurena etuna sen, että on opiskelutekniikka on tuoreessa muistissa. Osaan käyttää koulun nettisivuja, käyttää koulun platformia, tieteellinen kirjoitustyyli ja referenssien käyttö on tuoreessa muistissa. Sitä vastoin me emme ole tottuneet istumaan paikoillaimme näin pitkään! Tai ylipäätään olemaan sisätiloissa näin pitkään... Tänäänkin koulupäivä oli 08.00-19.00.

Luentoja on ollut useita kumpanakin päivänä. Luennot ovat käsitelleet pedagogiikkaa; oppimista, opettajaa, oppimisympäristöä... Luennoijat ovat persoonia kaikki, muutamat ovat olleet aivan huikeita - viimeinen opettaja tänään puolestaan niin tylsä että hetken aikaa luulin kuolevani siihen paikkaan. Ehkäpä kerron luennoista myöhemmin lisää - kiinnostavimpi ovat tietysti olleet ne jotka voin heti yhdistää työhöni ratsastuskoululla. Nyt alan uskoa, että koulu antaa meille eväät tulla paremmiksi pedagogeiksi.

Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen olemme koulussa ilman ratsastusvaatteita ;-) Kokeilemme tätä oikeaa yliopistoelämää; kampuksella mennään kahvikuppi kädessä ja tauolla katsellaan muita isoilla kiviportailla istuen. Vähän jopa jännittävää - mutta 3 päivää riittää, sitten olen jo valmis palaamaan maalle, tallille ja kentän reunalle ratsastustuntia pitämään.

Hiawatha - uusi hevosprojekti

Koulun alkuun on enää muutama päivä. Tulen lukemaan opettajaopintoni etäopintoina, mutta 3 kertaa lukuvuoden aikana ollaan lähijaksolla yliopistolla. Maanantaiaamuna aikaisin lähdetään kohti Karlstadia ja keskiviikkona tullana kotiin. Vähän jo jännittää, mutta hyvällä tavalla. Erittäin hektiset 3 vuotta kun on takana, on vaikea totutella tähän "rentoon" arkeen. Kun pidän illat ratsastunteja olen vapaalla koko päivän, mulla on ihan oikeita vapaapäiviä keskellä viikkoa iltaisin kun tulen sisälle ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä. Tässähän ihan lihoo ja laiskistuu ;) Mutta kerrankin on hevonen hyvin harjattu, varusteet pesty ja kotona siistiä. Olen myös kuullut että stressitön elämä on hyväksi terveydellä. Totuus kuitenkin on, että joudun lievän paniikin valtaan kun tajuan, että olen tehnyt kaiken mahdollisen ja kello on vasta neljä iltapäivällä.

Vapaa-ajanongelmat todennäköisesti häviävät kun koulu alkaa, ja lisäksi minulla on uusi hevosprojekti:

Hiawatha on 7-vuotias ruuna, joka muutti Strömsholmasta tänne Stora Ekebyn Ratsastuskoululle eilen. Hieno ja hyväsukuinen estehevonen joka ei valitettavasti kestä Strömsholmassa vaadittavaa käyttöä. Nyt se on täällä koeajalla, jotta nähdään soveltuisiko kaveri tuntihevosen hommaan. Tämä on siis minun projektini ainakin seuraavan kuukauden ajan. Hiawatha on todella kiltti, säkäkorkeudeltaan n. 175 cm ja aika raaka - ontumisien takia on ollut vähäisellä käytöllä. Saa nähdä mitä tästä tulee!

Vad händer sen - mitä tapahtuu sitten?

Hei rakkaat ystävät! Kiitos kannustavista kommenteista bloggaamisen jatkamisen puolesta ;-) Huomattavasti motivoivampaa kirjoitaaa, kun tietää teidän olevan edelleen menossa mukana.

Niin siis päättyi kolmevuotinen hippologikoulutus (eilen muuten vietin Ruotsissa oleskeluni 5-vuotispäivää...). Kesäloma meni ensin töissä täällä paikallisella ratsastuskoululla, juhannusaatto kouluratsastusmeetingissä ja loppukesä sitten kotona ihan lomaillessa. Heinäkuun lopulla palasin Ruotsiin, äiti lähti matkaseuraksi ja korvaamattomaksi avuksi talon uudelleensisustamisessa nyt kun kämppikseni on muuttanut pois.

Kysymys kuuluu: mitäs nyt sitten?

Toistaiseksi jään Ruotsiin. Minulla on 50%:n ratsastuksenopettajan virka Stora Ekebyn Ratsastuskoululla. Pidän siis tunteja torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin, lisäksi teen tallia maanantai aamupäivät ja osallistun henkilökuntakokoukseen iltapäivällä. Aion jatkaa opiskelua ruotsalaisessa opettajakorkeakoulussa aineenopettajaksi (eli oikeasti ammatinopettajaksi = yrkeslärare). Minullahan on hevosainedein aineen pätevyys, luen siis aineenopettajan pedagogiset opinnot voidakseni opettaa hevosaineita hevosoppilaitoksessa tai -lukiossa (esim. Ypäjällä, mikä on pienoinen unelma....). Teen 100 %:n eli täyspäiväisiä etäopintoja Karlstadin yliopiston kautta. Lähijaksoja on 3 x 3 päivää sekä syys- että kevätlukukauden aikana ja opinnot kestävät 1,5 vuotta. Tällä hetkellä olen siis hippologi ja ratsastuksenopettaja, 1,5 vuoden kuluttua lisäksi yrkeslärare inom häst- och ridkunskap.

Blogissa tulen siis kertomaan arjesta, joka tulee olemaan huomattavasti erilaista kuin kuluneet 3 vuotta. Kerron arjesta ratsastuskoululla sekä opintojen etenemisestä. Tietysti puhutaan myös yleisesti hevosista ja ratsastuksesta, ja jos keskustelen mielelläni kanssanne jos teille tulee kysymyksiä tai ajatuksia! Yritän myös ilahduttaa kuvilla, nyt kun isän suosiollisella avustuksella on kameraan hankittu uusi laturi.

Palataan!
Kati

Täällä taas!

Hei rakkaat ystävät! Kiitos kaikista onnittelluista valmistumiseni johdosta. Olen päättänyt, että hippologiblogi palaa nyt kesälomalta ja jatkan bloggaamista - kertomusta siitä, miltä elämä näyttää hippologikoulutuksen jälkeen. Toivottavasti haluatte olla matkassa mukana ja jatkaa hippologiblogin seuraamista.

Viikonlopun jälkeen luvassa lisää tekstiä. Nähdään!!

Kuvia viimeiseltä kouluviikolta

Kiitos kaunis kaikista ihanista kommenteista ja onnitteluista! Päättäjäisten jälkeen meitä on puoli luokkaa edelleen täällä Strömsholmassa - me, jotka kieltäydymme uskomasta että se nyt oikeasti on ohi. Emme ole enää hippologiopiskelijoita, nyt me olemme hippologeja! Ja nyt meidän pitää jättää Strömsholma ja koko hippologiperheemme täällä. Ush! Eilen muutti kämppikseni, paras ystäväni Gabbi pois talosta, jonka olemme viimeisen vuoden ajan jakaneet. Viimeistä iltaa vietettiin porukalla grillibuffétin merkeissä Strösmholm-kilpailujen ravintolateltassa. Meitä oli 8 hippologin porukka ja pikku hiljaa porukka väheni. Olo oli kuin romaanissa "10 pientä neekeripoikaa" - sitten heitä oli oli vain 6. Sitten heitä oli vain 4... Siinä naureskellessamme ja vitsaillessammne totesimme, että miten ihmeessä me voimme jatkossa viettää aikaa tavallisten ihmisten kanssa?? Kukaan, siis todellakaan kukaan, ei tule ymmärtämään tätä huumoria. Tai näitä pöytätapoja.

Koska minä edelleen kieltäydyn uskomasta että tämä on ohi, ja että tästä päivästä lähtien asun yksin, ajattelin muistella viimeistä kouluviikkoa ja jakaaa kanssanne muutamia kuvia.

UTSPARK. En toistaiseksi ole keksinyt, mitä utspark voisi olla suomeksi. Mutta käytännössä viimeisen vuoden opiskelijat potkaistaan ulos ;-) Kuten kuvasta näkyy meidät oli jaettu joukkueisiin, ja joukkueet tunnistaaa asusta. Meidät mm. kuljetettiin trailerille kesälaitumelle ja 90 minuutin ajan suoritimme erilaisia tehtäviä, joista kaikista sai tietyn määrän pisteitä. Mitä hankalampi tai typerämpi tehtävä, sitä enemmän pisteitä.

AVSLUTNING. Päättäjäiset.

Viimeisenä koulupäivänä lounastettiin porukalla.

 Ainiin, ja HEVOSEN MALJA!

 Kouluratsastusta linnan Grand Prix -radalla. Vau! Minä ja Alex kolmansina vasemmalta.

 Viime vuoden malliin; Strömsholmkilpailujen valmistelua ja kukkien istutusta.

 Lisää kuvia Grand Prix radalta :)

Ja lopuksi kuva itse Strömsholmkilpailuista. Hyppäsin kansallisen 125-luokan hirvittävän huonolla menestyksellä mutta... Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

HIPPOLOGIAN KANDIDAATTI - Kandidatexamen i hippologi

Kolmen vuoden hippologiopinnot ovat tulleet päätökseensä.

Keskiviikkona meidät "potkaistiin ulos" kakkosvuoden hippologien toimesta. Torstaina vietettiin päättäjäisiä yhdessä opettajien, kakkosten ja Strömsholman johdon kanssa. Perjantaina oli viimeinen virallinen koulupäivä joka päätettiin yhteiseen lounaaseen auringossa.

Nyt on aika sanoa hejdå niille, joiden kanssa olemme jakaneet elämämme kuluneiden kolmen vuoden aikana. Ja mikä ihana, uskomaton porukka me olemme olleet! Aika sanoa kiitos niille, jotka ovat halanneet sinua voittaessasi, auttaneet sinut ylös tippuessasi, halanneet sinua voittaessani. Sanoa kiitos niille jotka ovat kusanneet sinua ensiapuun, kotiin yökerhosta, kotiin lentokentältä ja juna-asemalta.

Aika sanoa hejdå niille, jotka ovat tehneet saman matkan kuin sinä, tsempanneet yhtä kovasti kuin sinä. Niille, jotka tuntevat sinut paremmin kuin moni muu, ja jotka tulevat olemaan ainoita jotka täysin ymmärtävät sinua näiden kolmen vuoden jälkeen. Niille, jotka tulivat voileivän ja kahvikupin kanssa kun tiesivät, ettet ehtinyt syödä lounasta. Niille, jotka ovat siivonneet hevostarhoja kaatosateessa, tehneet sarjavaihtoja, hypänneet 160 cm, saaneet ruhjeita ja mustelmia - niille jotka eivät ole hetkeäkään katuneet että lähtivät tälle matkalle.

Me teemme historiaa ja olemme ensimmäiset hippologit jotka valmistuvat kolmevuotisesta ohjelmasta. Me olemme uskomattomat ylpeitä kaikesta oppimastamme. Kaikki olemme yhtä surullisia siitä että matka on nyt ohi, ja tämä aika ei koskaan tule takaisin.

Master-ratsastuksenopettajatutkinto

Hei pitkästä aikaa! Niin paljon on taas kulunuiden viikkojen aikana tapahtunut, että on vaikea valita mistä aloittaisin kertomaan. Parasta varmaan aloittaa siitä, mikä viime viikolla vei ehdottomasti kaiken ajan ja energian, nimittäin (master-tason) ratsastuksenopettajan ammattitutkinto.

Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ei ole mitään, mikä puhtaasti kuuluu hippologikoulutukseen; sen järjestää ratsastajainliitto, ja meidän koulutuksemme antaa "riittävän pätevyyden" jotta voi ottaa osaa ammattitutkintoon joka on kaksipäiväinen koe. Kansainvälinen ICEQ jakaa ratsastuksenopettajan pätevyyden kolmelle tasolle, level I-III. Suomessa näitä vastaa level I = ratsastuksenohjaaja, level II = ratsastuksenopettaja ja level III = master ratsastuksenopettaja. Ruotsissa nimikkeet ovat SRL I-III (Svensk Ridlärare Level I-III.) Level III on siis korkein mitä tässä järjestelmässä voi suorittaa. Voidakseen osallistua III-tason kokeeseen pitää olla level II, eli ratsastuksenopettaja. Sen ammattitutkinnon suoritin syksyllä ja olen lisäksi kerännyt riittävästä työkokemusta saadakeni ratsastuksenopettaja  diplomoinnin.

Meitä on 15 opiskelijaa luokallani, mutta meistä vain 7 uskalsi lähteä yrittämään master-tason näyttökoetta. Vastaavaa koetta ei ole Ruotsissa koskaan aikaisemmin järjestetty ja meille ei annettu mitään informaatiota siitä, mitä tuleman pitää. Toki tiesimme mitä master-tason opettajan tulee osata ja tiesimme että edessä on niin ratsastusnäyttö kuin opetusnäyttö sekä este- että kouluratsastuksessa. Kukaan meistä seitsemästä ei lähtenyt näyttökokeeseen ylimielisenä, päin vastoin. Ajattelimme että voimme ainoastaan yrittää parhaamme ja sitten näkee mihin se riittää. Ammattitutkinto oli kaksi päiväinen ja yhteensä n 20 tuntia.

Kouluratsastus
Ensimmäinen osakoe oli kouluratsastusnäyttö kangilla. Kaikki aloittivat "omalla" hevosellaan, minä ratsastin Alexilla. Kouluratsastukseen kuului itsenäinen alkuverryttely ja sen jälkeen avotaivutusta keskihalkaisijalla, sulkutaivutusta diagonaalilla, ravilisäyksiä, laukanvaihtoja ja käyntipiruetteja. Tämän jälkeen vaihdettiin hevosia, ja vastaavat liikkeet piti esittää "uudella hevosella". Alex teki kaikki liikkeet esimerkillisesti ja vaihdossa vain Volframin, jolla ratsastin kakkosella paljonkin - tosin siitä on jo yli vuosi...

Suullinen ratsastuksen teoria
Suullisessa näytössä kaikki saivat aiheen, 5 minuuttia aikaa valmistella ja sitten piti 10 minuuttia esitelmöidä tästä aiheesta. Minun aiheeni oli rakriktning eli suoristaminen/suoristava työskentely. Muita aiheita olivat mm. painoavut, nuoren hevosen koulutus, suhteuttu väli esteratsastuksessa ja kankisuitset.

Esteratsastus
Esteratsastuksessa ratsastettiin "omalla" estehevosella,  minulla oli siis ratsuna RS Medina. Verryttelyhypyt otettiin kuin kisaverkassa, sen jälkeen hypättiin 10 esteen (mukana sarja, kolmoissarja, trippeli, vesimatto ja suhteutettuja linjoja) rata korkeudessa 120-125 cm. Tämän jälkeen kolme esteistä nostettiin tasolle 130-135 cm ja hypättiin tämä lyhyt rata (trippeli, okseri, pysty). Medina oli fantastinen ja näytimme todella parhaan puolemme estetehtävässä.

Nuoren hevosen ratsastus
Kaikki saimme 4-5 vuotiaan hevosen, jota emme olleet koskaan aikaisemmin nähneet. Turvaliivi päälle ja tågbananille hyppäämään maastoesteitä! Minun ratsuni oli 4-vuotias Hugo.

"Käytännön harjoitus"
Käytännön harjoituksessa meidät johdatettiin maneesiin, jossa odotti 4 tuntematonta hevosta. Yhdelle hevosista tuli tehdä terveystarkastus, lisäksi meidän tuli arvioida jokaisen hevosen ikä. Tehtävän ympärille oli rakennettu tarina, että ratsastuskoulu jolla olemme töissä saa lahjoituksena hevosen josta kukaan ei tiedä mitään - meidän pitää pystyä arvioimaan hevosen ikä, kunto ja käyttö. Ei ihan helppo nakki!

Ratsastuskouluteoria
Tässä osassa meidän tehtävämme oli kuvitella kolme erilaista ratsastuskoulua; 50/250/500 ratsastajaa viikossa ja vastata kysymyksiin; kuinka paljon henkilökuntaan? kuinka monta hevosta? millainen talous? millainen talli/kenttä/maneesi? Tämä tehtävä oli ryhmäkeskustelu.

Ratsastuksenteoria
1,5 tunnin kirjallinen tentti sekä koulu- että esteratsastuksesta. Meidän piti kuvailla 8 erilaista liikettä (kaikki avotaivutuksesta laukanvaihtoon); miten liike suoritetaan, ratsastajan avut, tavoite, miten se opetetaan hevoselle/ratsastajalle jne. 1,5 tuntia ei riittänyt mihinkään!

Kouluratsastuksen opettaminen
30 minuutin valmennustunti kolmelle ratsukolle (taso vaativa B), jotka olivat itsenäisesti verrytelleet ennen tuntia. Minun aiheenani oli sulkutaivutus ja pidän tähänastisen elämäni parhaan koulutunnin :)

Esteratsastuksen opettaminen
30 minuutin valmennustuntia kolmelle ratsukolle (taso n. 120 cm). Aiheenani oli suhteutetut linjat kaarevalla uralla. Oppilaat vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä tunnin jälkeen, en nostanut esteitä 120-tasolle koska en kokenut oppilaiden tason olevan sitä luokkaa.

Miten meillä loppujenlopuksi meni? Kukaan meistä seitsemästä ei päässyt ihan maaliin asti. Minä ja kaksi muuta olemme hylätty ainoastaan yhdessä osakokeessa, ja silloin saa uusia vain kyseisen osan ja sitten on masterin paperit kädessä. Minun tulee uusia ratsastuksenteoria, sitten olen valmis. Muut neljä hylättiin kahdessa tai useammassa osakokeessa, silloin joutuu uusimaan koko kaksi päiväisen näyttökokeen.

Loppuun voin todeta, että olo kuin puristetulla tiskirätillä - ja nyt on kyllä viimeinenkin tippa rutistettu. Ensimmäinen fiilis oli pettymys siitä, että en onnistunut - nyt olen lähinnä ylpeä siitä että yritin, ylpeä siitä miten pitkälle pääsin ja ylpeä siitä miten paljon olen näiden kolmen vuoden aikana oppinut!

Valmentamisen taito

Meillä Strömsholmalaisilla on ollut ilo ja kunnia olla mukana Jan Jönssonin, joka on ratsastuksen professori Kyra Kyrklundin lailla, luennolla sekä valmennustunneilla tällä viikolla. Janne on kilpaillut kenttäratsastuksessa olympiatasola monta vuotta ja ny 25 vuoden aikana toiminut valmentajana hienoin tuloksin. Hän jätti oman ratsastusuransa jo jonkin aikaa sitten, ja on sen jälkeen valentanut niin poni-, juniori-, young rider sekä seniorimaajoukkuetta kenttäratsastuksessa.

Janne luennoi meille valmentamisesta. Hän valmentaa maajoukkutasolla ja silloin tavoitteena on arvokisat ja olympialaiset. Silloin valmentajan ja/tai kapteeni saa yleensä työn neljän vuoden aikajaksoissa. Jannen mukaan tärkeintä on, että on selkeä visio; kuinka onnistun johtamaan joukkueeni maaliin ja tavoitteeseen? Tämän jälkeen tarvitaan strategia; missä joukkue on nyt, heikkoudet ja vahvuudet, mitä puuttuu, onko tavoite realistinen. Valmentaja tekee profiilin jokaisesta joukkueen ratsastajasta. Valmentajan eli "coachin" täytyy uskoa visioonsa ja olla todellinen visionääri.

Jannen mukaan valmentajan ei välttämättä tarvitse itse kilpailla/olla kilpaillut eliittitasolla, mutta kunnioitus on helpompi saada, jos on tehnyt sen. Janne puhui paljon siitä, että valmentajan täytyy olla parhaimmillaan "tiukassa tilanteessa" eli esim. juuri olympialaisten alla. Silloin täytyy auttaa ratsastajia löytämään oikea fokus ja keskittyminen. Täytyy luottaa siihen mitä tekee ja "tiukassa tilanteessa" ei auta miettiä mitä muut tekevät. Janne on valmentajana aivan omaa luokkaansa; yhtenä vuonna Ruotsin ratsastajat olivat heikkoja kouluratsastuksessa. Hän ott 2 vuotta (!) ennen olympialaisia selvää ketkä tuomaroivat olympialaisten kouluosuuden ja kutsui kyseiset henkilöt pitämään valmennusklinikkaa Ruotsiin. Ja tietysti klinikan aikana ratsastivat tulevat olympialaisratsukot :)

Janne on inspiroiva ja mahtava valmentaja. Me olemme korkanneet maastoestekauden ja hypänneet pieniä maastoesteitä Jannen valvonnassa. Kestää hetki ennen kuin uskaltaa päästä käsijarrusta pitkän maneesikauden jälkeen...

Alexin kanssa oltiin kouluratsastuskilpailuissa sunnuntaina. Alex oli upea! Ja tuloksena voitti vaativa C-luokassa, lisäksi debytoimme vaativa B-luokassa tuloksella 61 %.

Tässä kuvassa puolestaan minä Strömsholman estehevoseni RS Medina viime viikon kilpailuissa. Rolex-estejohteet antavat maailmaluokan tuntua vaikka esteellä ei ole korkeutta enempää kuin 120 cm :)

Viikkokatsaus

Viikonlopun estekisat menivät hyvin. Starttasin kaksi 120 cm: luokkaa ja tulos oli 4 virhepistettä molemmissa, eli yksi pudotus. Ensimmäinen rata oli vähän turhan varovainen, olisin tarvinnut enemmän peruslaukkaa. Toinen rata oli paljon parempi; ratsastin hyvää laukkaa hyviin etäisyyksiin, valitettavasti yksi puomi tipahti... Mutta kokonaisuus oli hyvä, toivotaan puhtaita ratoja ensi kerralla. Perjantaina on seuraavat kilpailut ja silloin jo ulkokentällä, vau!

Huomenna on kandintyön opponointi. Olemme olleet vapaalla kandintyöstämme nyt viikonlopun yli ja on ollut IHANAA. Olen ehtinyt harjata hevosiani, imuroida, laittaa ruokaa ja iltaisin olen jopa ehtinyt katsoa telkkaria. Ja syödä jäätelöä. Mutta niin se laiskottelu loppuu huomenna kun tiukat oponentit antavat kasoittain palautetta teoksestamme ja sitten on 2,5 viikkoa aikaa tehdä siitä täydellinen. Eli seuraava vapaailta 2,5 viikon kuluttua...

Kuten sanottu, viikonloppuna luvassa sekä este- että koulukilpailut. Medina kilpailee esteillä perjantaina; maanantaina sai Medina levätä, tänään tiistaina tein lyhyeämmän ratsastuskerran ulkokentällä, huomenna vähän hypätään, torstaina irroittavaa puomityöskentelyä ja perjantaina kisat. Viikonloppuna sitten vain maastoillaan. Alex aikoo kilpailla koluratsastuksessa sunnuntaina. Maanantaina Alex oli mukana koulussa ja teki rankan kouluratsastustreenin, oli raukka ihan poikki sen jälkeen. Tänään ollaan vain kävelty maastossa. Huomenna helpompi koulutreeni (tai ehkä puomeja...), torstaina kunnon koulutreeni ja ratsastan kouluohjelman kerran läpi. Perjantaina maastoilu, lauantaina vähän trimmataan ja vain tsekataan että kaikki toimii. Ja minä nautin viimeisestä "kandittomasta" illasta ja syön appelsiiniä tv:n äärellä ;)

Kandi, kisat ja demo

Taas on vierähtänyt tovi sitten viimeisimmän blogikirjoituksen! Uskokaa tai älkää, kandintyön ensimmäinen versio on nyt jätetty opponointia varten ja keskiviikkona on aika kuulla opponenttien mielipiteet tästä teoksesta. Se on tiivistetty 25 sivuun ja lupaan, että saatte kuulla enemmän heti, kun työ on täysin valmis. Tämä on kuitenkin syönyt kaiken vapaa-aikaimme viimeisimpien viikkojen aikana; minä, joka aina aikaisemmin olen arvostanut yhtä "nukkumisaamua" viikossa, olen nyt noussut 05.30 joka aamu kolmen viikon ajan :) Nyt sitä jo automaattisesti herää ennen kuutta - ihanaa että aamut ovat valoisia, paljon helpompi herätä ja kavuta sängystä ylös.

Ei sitä kandintyötä ihan jokaisesta aikaisesta aamusta voi syyttää, lisäksi olen kilpaillut aktiivisesti lähes joka viikonloppu ja aion jatkaa samaa rataa kesälomaan asti. Alex on tehnyt loistavaa tulosta kouluradoilla vaativa C-tasolla. Viime sunnuntaina sijoitumme 64,5%:n tuloksella. Luokka oli samalla ensimmäinen osakilpailu paikallisessa joukkue-kilpailussa ja miun joukkueeni voitti! Tulevana viikonloppuna on luvassa estekilpailut RS Medinan kanssa ja sitä seuraavana viikonloppuna estekilpailut ja lauantaina sekä koulukisat sunnuntaina.

Koulussa on meidän hippologiluokkamme jokaviikkoisten demojen järjestämisestä. Demoja ovat kuuntelemassa ratsastuksenohjaajaopiskelijat. Viime viikolla oli minun ryhmäni vuoro pitää kouluratsastusdemo aiheena irtonaisuus ja työskentely kaarevalla uralla. Puhuimme paljon fyysisestä sekä psyykkisestä rentoudesta, siitä miten esim. etuosakäännökset, pohkeenväistö ja kaarevalla uralla ratsastaminen on irrottavaa ja miksi. Meillä oli kolme hevosta joilla käytännössä näytimme kaiken mistä puhuimme; kolme erilaista hevosta demonstroivat hyvin sitä miten hevonen ensin pitää saada mieleltään rennoksi. Jännittynyt hevonen ei opi mitään ja jännittyksellä ratsastminen ei ole pitkäkestoista. Kuvassa keskellä minä ja Alex.

Hevoset & Ratsastus 3/2013

Oletteko jo lukeneet uusimman Hevoset & Ratsastus -lehden? Lehdessä on upea 3 sivun juttu hippologikoulutuksesta. Kiitos päätoimittaja Jutta Koivula että saatiin aikaiseksi tämä artikkeli, nyt toivotaan että mahdollisimman monen kiinnostus koulua kohtaan herää :-)

Täällä mennään sitä rataa että illat ja yöt menee kandintyön parissa, viikonloput kisoissa ja töissä, ja loppuaika koulussa. Viime viikolla ehdin pikavisiitin Suomeen ja nyt voisi sanoa että loppuspurtti koulussa on alkanut. Kandintyön tulosten työstäminen on yhtä tuskaa, olen huono excelin käyttäjä (ja lisäksi uusin excel ei muistuta lainkaan sitä mitä lukioaikana opeteltiin käyttämään...). Jos joku teistä on taitava tekemään excel-digrammeja niin apu on tervetullutta!

Toissa viikonloppuna kilpailin uuden estehevoseni RS Medinan kanssa. Sijoitus 110 cm:n luokassa ja pari pudotusta 120 cm:ssä. Jotta saa startata 130 cm pitää kvaalata; kaksi puhdasta aluetason 120 cm:n tulosta. Tavoite on kvaalata (ja ehkä startata) kevään aikana, saa nähdä ehditäänkö. Kuten sanottu, koulu on vain 8 viikkoa jäljellä...

Alex aikoo kilpailla kouluratsastuksessa maanantaina. Pääsiäinen menee koulussa tallivuorossa ja ratsastustunteja pitäessä. Hej o hå!

Kandintyötä työstäessä...

Luokkakaverini Camillan kanssa teemme kandintyötä aiheesta organisaatio ratsastuskoululla. Tarkoituksemme on ottaa selvää onko Ruotsin ratsastuskouluilla työstetty organisaatio, ja jos näin on, mikä kuvaa ratsastuskoulun organisaatiomallia. Pahoittelen huonoa suomenkieltä, ruotsiksi on kysymyksenasettelu seuraava: Har ridskolor i Sverige en genomtänkt organisation? Vad kategoriserar denna organisation i så fall?

Olemme lähettäneet kyselylomakkeen Ruotsin kaikille ratsastuskouluille, joita pyörittää seura. Kävimme läpi kaikkien ratsastusseurojen kotisivut, tarkistimme pyörittääkö seura ratsastuskoulua, ja lähetimme 560 sähköpostia. Mukaan on tarttunut muutama ratsastuskoulu joita pyörittää yksityinen yrittäjä, sähköpostissa pyysimme että he eivät siinä tapauksessa vastaa kyselyyn.

Uusi jakso!

Jakso neljä (ja kolmevuotisen hippologikoulutukseni viimeinen jakso) on pyörähtänyt käyntiin. Nyt olemme koko luokka paikalla koulussa, yhteensä 15 opiskelijaa. Tallitöitä on siis vähemmän kun tekijöitä on enemmän. Ratsastustakin on vähemmän - jokaisella opiskelijalla on 1 hevonen. Saimme läpi ehdotuksemme siitä, että viimeisen jakson aikana saisimme valita "grenspecifikt" eli suuntautua joko koulu- tai esteratsastukseen. Toiveet menivät varsin tasan ja minä kuulun siihen 8 opiskelijan porukkaan, jotka erikoistuvat esteratsastukseen.

Kuluneella viikolla olen ehtinyt vetää kisatakin päälle kolme kertaa! Hevoseni Alexin kanssa olimme kouluratsastuskilpailuissa maanantaina ja keskiviikkona. Nyt meillä on yksi kvaali, vielä tarvitaan yksi jotta saamme startata vaativaa B:tä. Lauantaina oli uuden estehevoseni, RS Medinan kanssa hyppäämässä yhden luokan aluestekilpailuissa. Medinan kanssa lähdetään sunnuntaina hyppäämään 110 ja 120 cm. Uudet valkoiset kisahousut tulivat tarpeeseen, kyllä niitä nyt kulutetaan!

Vaikka koulussa ollaan fyysisesti vähemmän niin ei meiltä tekeminen lopu. Kandintyö ei valmistu itsellään. Olemme vähän aikataulusta jäljessä - ahressimme pitkään kyselylomakkeen parissa, jonka aiomme lähettää kaikki Ruotsin ratsastuskouluille joita pyörittää ratsastusseura. Niitä on n. 400 ja liitolla ei ole mitään sähköpostilistaa - olemme siis kahlanneet läpi n. 500 ratsastusseuran kotisivut, katsoneet pyörittääkö seura ratsastuskoulua ja sitten kopioineet sähköpostiosoitteen. Huomenna lähetämme lomakkeen eteenpäin, jee!

Viiden hevosen viikko

Blogin hiljaiselo johtuu siitä, että olen onnistunut keräilemään itselleni X määrän hevosia. Yhtäkään en vaihtaisi pois, mutta oma ajankäyttö on suunniteltava äärimmäisen tarkkaan että tallivuorot (niin koulussa, kotona kuin yhden hoitohevosen luona), koulu, kandintyö ja 5 hevosen ratsastus mahtuvat vuorokauden 24 tuntiin...

Oma hevoseni Alex treenaa vaativan C:n liikkeitä, reilu viikko ensimmäisiin kisoihin. Estehevoseni Quest ja minä keräilemme itseluottamuksen jämiä katastrofaalisen estenäytön jäljiltä... Kouluhevoseni Nefryt on hyvässä kunnossa, maanantaina kouluratsastusnäytön 1. osa eli vaativan B:n koulurata. Quite Cool Strömsholman uusi estehevonen jonka hoidosta ja ratsastuksesta vastaan. Lisäksi hoidan ja ratsastan esteopettajamme Danielin Sanchoa Danielin ollessa Oslossa kilpailuissa.

Kirjoitellaan lisää kun viikonloppu on ohi :)

Näyttökokeita odotellessa...

Nyt on Alex ilmoitettu ensimmäiseen yhteiseen kilpailuumme! Täällä Ruotsissa on yksi kouluratsastusluokka helpon A:n ja vaativan B:n välissä, nimittäin vaativa C. Jotta saa startata vaativaa B:tä vaaditaan kaksi yli 62 %:n tulosta vähintään aluetason vaativasta C:stä. Juurikin tästä syystä nuo C-luokat täyttyvät kahden minuutin sisällä ilmoittautumisen avauduttua, kaikki haluavat kvaalata ennen kesää... Minä myös, ja yleisesti ottaen olen aivan liian hidas ilmoittautumaan. Mutta nyt, nyt meillä on paikka kisoissa ensi kuun alussa! Ei kun harjoittelemaan :-)

Viikonloppu menee koulussa tallivuoron merkeissä. Hevoseni ovat tehneet hyvän viikon ja viettävät tänään ansaittua vapaapäivää. Meillä lähestyy esteratsastuksen näyttökoe, se on ensi perjantaina. Silloin kaikki hevoset lastataan kuorma-autoon ja ajetaan toiselle maneesille, jotta näyttökoe voidaan tehdä kuin kilpailutilanteessa. Omalla hevosella hypätään 120 cm:n rata, ja jos havittelee korkeampaa arvosanaa kuin hyväksytty tehdään myös (vapaaehtoinen) hevosen vaihto; ratsastaja saa uuden hevosen, 4 verryttelyhyppyä ja sitten hypätään 130-135 cm:n rata. Rehellisesti täytyy sanoa, että kyllä vähän jännittää...

Kouluratsastuksen näyttökoe on viikolla 9. Sekin tehdään "kilpailuhengessä"; ensimmäisenä päivänä ratsastetaan vaativan B:n kouluohjelma jonka arvostelee oikea koulutuomari. Seuraavana päivänä ratsastetaan ensin omalla hevosella vähän vaihtoja ja muita liikkeitä ja analysoidaan ne. Sitten vaihdetaan hevosia, uudella hevosella ratsastetaan samat liikkeet ja annetaan analyysi sekä liikkeiden suorittamisesta että hevosesta yleensä.

Mutta ensin jännitetään miten estenäyttö menee.

Ride and smile!

Tänään on ollut sellainen päivä, jonka päätteksi on olo, että voi kun voisi vain koko ajan ratsastaa. Eikä tarvisi tehdä mitään muuta, saisi vain ratsastaa!

Starttasin aamun aamatallivuorolla ja sen jälkeen tapasin työnantajani, Stora Ekebyn ratsastuskoulun johtajan, ja kahvikupposen äärellä puhuimme tulevaisuudesta. Niin pelottavaa kuin se onkin, koulu on jäljellä vaivaiset 4 kuukautta ja sen jälkeen pitää tehdä uusia suunnitelmia.

Päivän ensimmäinen hevonen oli oma Alexini, joka pitkästä aikaa tuntui todella hyvältä. Eilen illalla ajoin maasta puomien ja kavalettien yli, se on hyvää vaihtelevaa työskentelyä ja kuitti siitä olla hyväntuntuinen, pyöreässä muodossa liikkuva tyytyväinen hevonen. Ratsastin läpi kouluohjelman osia, olisi ihan pakko maksaa oma lisenssi ja suunnitella keväälle kilpailuja...

Koulussa ratsastin sitten puomeja estehevosellani Questilla. Meillä oli didaktiikka, eli yksi luokkatovereistani seisoi maassa ja auttoi minua siinä ratsastellessani. Keskityimme paljon istuntaan - olen nimittäin aika vino - ja sain hyviä neuvoja. Ratsastin ravi- ja laukkapuomeja ilman jalustimia. Laukkapuomit olivat kaarevalla uralla, 12 m välissä, ja sitä ratsastin vaihtelevasti 3 tai 4 laukka-askeleella.

Kouluratsastustunnille menin kouluhevoseni Nefrytin kanssa, mutta päivän piristykseksi meillä olikin hevosenvaihtopäivä! Menopelikseni sain upean Mexxin, joka on aikaisemmin kilpaillut vaativa B/A tasolla. Sain ihan hyvää tulosta aikaan ja annoin lisäksi hyvän analyysin tunnin päätteeksi.

Huomenna hypätään esteitä, ratsastetaan lisää koulua, Alex saa levätä ja illalla lähden kuskiksi kouluratsastuskilpailuihin. Nyt suuntaan talliin viimeistelemään Alexin klippausta...

Viikko pikakelauksena

Viime viikonloppuna olin tallivuorossa, ja lisäksi minä ja luokkakaverini Camilla lastasimme koulumme estehevoset Questin ja Arwenin traileriin ja kävimme hyppäämässä 110 ja 120 cm paikallisissa pikkukisoissa. Hauskaa oli, vaikka itse otinkin kiellon esteelle numero neljä 120 cm:n luokassa... Quest hyppäsi todella hienosti ja tuli todella varovaiseksi kun ei oltukaan vain kotona hyppäämässä.

Viikonlopulta jäi vähän univelkaa ja olen ollut turhan väsynyt koko viikon - minulla on aamutalliviikko, kello soi siis ennen kuutta joka aamu ja illat ovat venyneet pitkiksi kandin työtä tuskaillessa (tässä myös syy hiljaisuuteen täällä blogissa...). Torstaina sitten nukuin pommiin; kaverit soittelivat seitsemän aikaan aamutallista että missäs neiti oikein on. Heräsin täydestä unesta ja olin puhunut ainoastaan suomea puhelimessa ;-)

Viikon aikana on muutenkin tapahtunut paljon! Maanantaina hyppäsimme B-tason valmentajien näyttökokeessa ja sain enemmän kehuja kuin elämäni aikana yhteensä. Tiistaina ratsastimme kouluratsastusohjelman (vaativa C:2) ja onnistuin yli odotusten keräämään kasaan 63,5 %. Kouluhevoseni Nefryt on yleensä hyvin jännittynyt ja hermot pinnassa, pelkäsin pahinta kun ajattelinkin keskilaukkaa pitkääsivua pitkin kohti tuomaria. Sekä minä että tuomari yllätyimme suuresti kun Nefryt oli rennompi kuin koskaan - ehkä hän tykkää kouluaidoista...

Keskiviikon ja torstain on Jens Fredricson (jonka muistatte Ruotsin edustajana Lontoon Olympialaisista?) ollut Strömsholmassa, olemme ratsastaneet Jensin silmän alla niin koulu- kuin estehevosilla. Molemmat hevoset ovat olleet edukseen ja minäkin olen ratsastanut ihan hyvin.

Kuten jo sanottu olemme illat ahertaneet kandintyön parissa. Meidän on tarkoitus lähettää kyselylomake 80 ratsastuskoululle, nyt alkaa lomake olla siinä kunnossa että toivottavasti saamme sen alkuviikosta liikkeelle. Koulun, tallivuorojen ja kandintyön lomassa on oma hevoseni Alex jäänyt vähemmälle huomiolle ja se niin näkyy kuin tuntuu... Tulevalla viikolla toivon pari tuntia lisää vuorokauteen ja jos se ei onnistu, toivon ehtiväni paremmin Alexin kanssa.

Perjantain ja lauantain olin hermolomalla ystäväni Gabriellan luona Norrköpingissä, mikä sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä täältä meiltä. Hyvää ruokaa ja viiniä, kunnon yöunet ja kaupunkikierros kahviloineen - nyt on ainakin osa pattereista ladattu tulevaa viikkoa varten. Nyt kun koulussa on se kaikken intensiivisin jakso (joka samalla on kaikkein hauskin, kehittävin - ja vaativin!) on todella tärkeää että jaksaa samalla pitää huolta itsestään. Välillä pitää priorisoida pois muita askareita ehtiäkseen ajoissa nukkumaan, kun univelkaa kertyy ei enää jaksa keskittyä samalla tavalla - silloin tämä kaikkein kehittävin koulujakso menettää merkitystään. Pitää muistaa syödä; välillä meiltä jää kiireen takia lounas väliin, silloin on hyvä olla laukussa voileipä, jogurtti ja suklaapatukka. Kun pitää verensokerin tasaisella tasolla jaksaa 10-12 tunnin koulupäivän eikä tarvitse pyörtyä kun tulee kotiin. Me olemme aika tunnollisia välipalojen suhteen, vaikka onkin lisättävä että olen laihtunut 4 kiloa sitten tammikuun alun.

Eli nukkua pitää ja syödä pitää (äta bör man, annars dör man). Olen olosuhteiden pakossa priorisoinut pois imuroinnin, mattojen tamppaamisen ja pölyjen pyyhkimisen. Pyykkiä tulee pestyä kun pyykkikori tuvii yli. Odottelen että äiti lentäisi Suomesta siivousavuksi, ja toivossa on hyvä elää...:-)

Nyt kun olen kuvaillut omaa viikkoani niin voisin lopettää kuvailemalla hevosteni viikkoa! Estehevoseni on Quest (s. 2002) ja kouluhevoseni on Nefryt (s. 1999).

Questin viikko
Ma: Estetunti (B-valmentajien näyttökoe)
Ti: Maastossa käyntiä ja ravia (liian jäinen pohja laukata...)
Ke: Irroittavaa työskentelyä maneesissa, puomeja ja kavaletteja
To: Estetunti
Pe: Maasta-ajoa (ohjasajoa)
La: Vapaapäivä
Su: Maasto

Nefrytin viikko
Ma: Itsenäistä kouluratsastusta maneesissa
Ti: Kouluratsastusohjelma
Ke: Koulutunti
To: Koulutunti
Pe: Maasto
La: Vapaapäivä
Su: Juoksutus

Mikä ihmeen hippologi...?

Eräs blogini lukijoista esitti kysymyksen, että mikä hippologi oikein on. Joltain muultakin on saattanut mennä ohi, joten kerrataan!

Hippologikoulutus on Euroopan, ehkäpä koko maailman, ainut yliopistotasoinen hevosalan koulutus. Koulu kestää 3 vuotta ja viimeisenä vuonna suoritetaan kandidaatintutkinto. Ensimmäinen vuosi luetaan Flyingessä etelä-Ruotsissa, toinen vuosi Strömsholmassa Tukholman liepeillä ja viimeiseksi vuodeksi haetaan suuntausta; ratsastuksenopettajat lukevat viimeisen vuoden Strömsholmassa ja ne, jotka erikoistuvat hevosen koulutukseen, lukevat Flyingessä.

Jotta voi hakea koulutukseen täytyy olla suoritettuna lukio. Jos ruotsi ei ole A-kielenä täytyy lisäksi lukea Svenska B, se on ruotsinkielen kurssi jonka voi suorittaa etäopintoina ruotsalaisen aikuislukion kautta. Enää ei tarvita 6 kuukauden työkokemusta kuten ennen, muuta siitä saa hakutilanteessa lisäpisteitä. Hakuvaatimukset täyttävät hakijat kutsutaan päivän mittaiseen pääsykokeeseen. Pääsykokeessa ratsastetaan koulu- ja esteratsastusta, sekä esitetään hevonen maasta käsin.

Kolmen hippologivuoden aikana opiskellaan kaikkea hevosiin liittyen; ruokintaa, jalostusta, fysiologiaa ja anatomiaa, ratsastuksen teoriaa, sairauksia, ensiapua, tallirakentamista jne. Lisäksi ratsastetaan niin koulua kuin esteitä, sisäänratsastetaan yksi nuori ja valmistellaan nelivuotiaita laatuarvosteluun. Lisäksi kokeillaan valjakkoajoa ja kengitystä. Hakutilanteessa on vaadittava ratsastuksentaso helppo B/100 cm. Nyt viimeisenä vuonna loppukokeen taso on 120-130 cm sekä vaativa B kouluratsastuksessa.

Kysyttävää? Kysy rohkeasti niin täydentelen tänne :-)

Suurin pudottaja Strömsholm? ;-)

Ensimmäinen viikko koulussa harjoittelujakson jälkeen on ohi ja kylpyhuoneen henkilövaaka näyttää -2 kg. Kaksi kiloa viikossa! Jo tästä voi päätellä, että kahden kuukauden intensiivinen jakso on todella alkanut.

Olemme siis 8 hippologiopiskelijaa, jotka ovat nyt palanneet harjoittelusta kouluun. 7 luokkakaveriamme aloittavat harjoittelujaksonsa maanantaina. Koulussa meillä on koko ajan kaksi hevosta; yksi estehevonen ja yksi kouluhevonen. Lupaan esitellä hevoseni kunnolla vähän myöhemmin. Ratsastamme siis päivittäin 2 hevosta, vähän päivästä riippuen itsenäisesti tai tunnilla. Kaksi kertaa viikossa hyppäämme estetunnilla, koulutunteja on useammin.

Lisäksi on tietysti tähtitieteellinen määrä tallitöitä. Olemme saaneet uusia tarhoja, jotta hevoset voivat tarhailla kaverin kanssa ja olla ulkona neljä tuntia aikaisemman kahden tunnin sijaan. Tarhoille on vain todella pitkä matka. Aamulla tarhaus kestää n. 20 minuuttia, lounastalli reilun puolituntia ja hevosten sisälle kerääminen n. 20 minuuttia - tulee siis reilun tunnin verran ylimääräistä kävelyä päivässä. Kyllä siinä kilot karisee ;-) Lisäksi tietysti siivotaan karsinoita, punnitaan ja jaetaan heinää jne.

Jakson aikana pitää myös todenteolla potkaista käytiin kandintutkinto. Maanantaina on ensimmäinen ryhmäkeskustelu, toivomme saavamme paljon kommentteja - kerron sitten lisää kandintyöstämme. Aihehan on organisaatio ratsastuskoululla.

Päivät koulussa venyvät pitkiksi ja viikonloppuisinkin on tallivuoroja. Kotiintullessani minua odottaa oman karsinan siivous, heinäpussien täyttö ja oman hevosen ratsastus. Sitten kello onkin jo vaikka mitä, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois. Näiden kahden kuukauden aikana meillä on mahdollisuus oppia vaikka kuinka paljon ja se, kun oma hevonen tuntuu sairaan hyvältä antaa energiaa jaksaa pitkiä iltoja ja aikaisia aamuja. Vielä pitäisi löytää motivaatio siihen teoreettisen kandintyöhön, mutta eiköhän se jostain löydy... Viimeistään sitten kun deadline lähestyy.

Lisäksi opettelen hetken aikaa yksin asumista. Kämppikseni on lähtenyt kotiin tekemään ratsikouluharjoitteluaan ja ensimmäistä kertaa moneen vuoteen asun yksin. On aika hiljaista iltaisin... Lisäksi on aika kerätä pois valoa tuovat kyntteliköt ja muut joulukynttilät, kohti kevättä siis!

Vuosi 2012 kuvina - Katis nyårskarameller

 

 

 

TAMMIKUU

 

Tammikuussa aloitin kahden kuukauden ratsastuskouluharjoittelun Stora Ekebyn ratsastuskoululla. Synttäreitä juhlittiin Tukholmassa, kuvassa Camilla ja minä, molemmat juurikin täyttäneet 23.

 

HELMIKUU

 Helmikuu kului myös harjoittelussa. Sain kunnian tulla haastatelluksi Villivarsan hippologikoulutusta koskevaan artikkeliin.

 

MAALISKUU

 

Maaliskuussa palasin kouluun, opiskelu ja ratsastus jatkui täysillä. Lisäksi maailman paras Bella täytti 12 vuotta, Bella juhlisti synttäreitään koti-Suomessa ;-)

 

 

HUHTIKUU

 



 

Huhtikuussa ratsastin vaativa C:n kouluohjelman tuloksella 63 % ja sain seminaariaineen valmiiksi. Kevättä oli rinnassa, kirjoitin blogiin mm. korsirehun käsittelystä.

 

TOUKOKUU

 Kevät saapui Strömsholmaan! Päätin kisakauden sijoituksella 120 cm:n debyytissä hevosen Arwen kanssa. Koulussa hypättiin maastoesteitä nurmella auringon lämmittäessä :)

 

KESÄKUU

 

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin koulussa päättäjäisiä, ja niitä seurasi viikon ajan Strömshol-kilpailut. Sain myös stipendin, joka luovutettiin Strömsholman kisakentällä.

 

HEINÄKUU

 



Kesä- ja heinäkuu kuluikin sitten Skånessa heppahommissa. Ratsastamista, kilpailuja, Lisebergin huvipuisto, kahvihetkiä Ninan kanssa - niistä oli heinäkuu tehty.

 

ELOKUU

 Elokuun vietin Suomessa perheen luona, ja kuun lopussa palasin Strömsholmaan. Alex palasi kesälaitumelta, missä oli ollut parantelemassa jalkavammaansa. Kolmas vuosi hippologisessa alkoi.

 

SYYSKUU

 

 Syyskuussa oli koulu täydessä käynnissä. Suoritin ratsastuksenopettajan ammattitutkinnon ja pidimme ratsiopeklinikan ratsastuskoulullamme.

 

LOKAKUU

 

 Sitten tuli syksy! Strömsholmassa pidettiin kansainvälinen konferenssi ratsastuksenopettajille, mm. Ypäjän Hevosopisto oli edustettuna!

 

MARRASKUU

 

Marraskuussa alkoi taas kahden kuukauden ratsastuskouluharjoittelu. Alex alkoi olla jo hyvässä kunnossa jalkavammansa jäljiltä.

 

JOULUKUU

 



Joulukuussa käytiin Globenissa Stockholm Horse Showssa, paleltiin maneesissa ja sitten tulikin jo joulu! Joulun vietin ihanasti perheen luona Suomessa ja uudeksi vuodeksi palasin Strömsholmaan. Ja niin se vuosikin sitten vaihtui...

 

UPEAA UUTTA VUOTTA 2013 KAIKILLE HIPPOLOGIBLOGIN LUKIJOILLE! TOIVOTTAVASTI JAKSATTE SEURATA BLOGIA TÄNÄKIN VUONNA.