keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Ruotsin urheilumaailma kuohuu!

Maanantaina jaettiin Ruotsissa Jerringspriset. Jerringspriset on Ruotsin radion urheilutoimituksen palkinto parhaalle urheilijalle. Sitä kutsutaan myös "kansan palkinnoksi", koska se on radionkuuntelijat ovat ne, jotka äänestävät voittajan - eli vuoden parhaan urheilijan. Palkinto jaetaan urheilugaalassa Globenissa.

Jännitys oli huipussaan maanantai-iltana, kun kaksi eniten ääniä saanutta olivat hiihtäjä Marcus Hellner ja Ruotsin oma esteratsastuksen jumala Rolf Göran Bengtsson. Ja palkinnon voitti.... ROLF GÖRAN BENGTSSON. Kuului varmasti naapuriin asti kun jokaisessa hevoskodissa huudahdettiin "han gjorde det" - "hän teki sen". Mikä saavutus esteratsastajalle, mikä saavutus koko hevosurheilulle - voittaa Ruotsin tärkein urheilupalkinto ja kansan suosio. Roffe sai hopeamitalin Pekingin olympialaisissa ja voitti EM-kultaa viime vuonna Madridissa.

Kaikki iltapäivälehdet ovat jo ehtineet retostella aiheella, että hevonen sopii parhaiten leivän päälle ja hevonenhan se on joka hyppää, ei Rolf Göran ansaitse palkintoaan. Kuinkakohan pitkälle Hellner olisi pötkinyt ilman suksiaan...?

maanantai 16. tammikuuta 2012

Toinen viikko harjoittelussa

Tänään alkoi toinen viikkoni harjoittelussa Stora Ekebyn ratsastuskoululla. Miltä näyttää normaali harjoittelupäivä? Ensimmäiset kaksi viikkoa teen lähinnä tallia tutustuakseni hevosiin, rutiineihin ja henkilökuntaan. Päivä alkaa klo 7.00, silloin hevoset saavat heinää ja osa väkirehuja. Tallissa on 30 karsinaa ja karsinoiden siivous alkaa heti ruokinnan jälkeen. Hevosia tarhataan heti kun on vähän valoisampaa eli kahdeksan pintaan. Puoli kymmeneen mennessä on kaikki karsinat siivottu ja sen jälkeen syödään yhteistä aamiaista jonka ratsastuskoulu tarjoaa.,

Ennen lounasta vaihtelevat työntekijöiden tehtävät. Osa täyttää heinäpusseja, hevosia vaihdetaan tarhoihin ja karsinoita kuivitetaan. Minä ratsastin yhdellä ratsikouluhevosella jota on tarkoitus kouluttaa eteenpäin. Ennen klo 12 hevoset saavat lounasheinää ja työntekijät pääsevät omalle lounastauolleen.

Työaikani on 30 tuntia viikossa + 10 tuntia on varattu kirjallisille tehtäville. Teen siis keskimäärin 5-6 tunnin päiviä mikä tuntuu lähes vetelältä syksyn 12-tunnin koulupäivien jälkeen. Iltapäivällä olin mukana henkilökunnan kokouksessa. Huomenna teen töitä 13-18 ja aamupäivän aikana aion ehtiä valmennustunnille oman hevoseni kanssa.

Nyt; kirjallisten töiden kimppuun!

lauantai 14. tammikuuta 2012

VUOSI 2011 KUVINA

Hej på er! Nyt on jo vuosi 2012 täydessä käynnissä ja nyt on aika tiivistää vuoden 2011 tapahtumat.

TAMMIKUU

Ensimmäinen vuosi hippologisessa oli jo puolessa välissä vuoden 2011 alkaessa. Lukujärjestykessä oli koulu- ja esteratsastusta, Per Michanekin luentoja... ja ison maneesin katto romahti!

Skånessa yritettiin selvitä miinusasteista huolimatta....

Yhteistyö hienon Fixin kanssa alkoi. Fixi asui OS Hästar-tallilla ja siellä vietinkin kaiken koulun ulkopuolisen vapaa-aikani.
Syntymäpäivänä vietin Saksassa Warendorfin siittolassa, jonne Flyingestä valittiin 5 opiskelijaa opintomatkalle. Kuvassa ratsastan yhdellä siittolan opetushevosista.

HELMIKUU


Arki jatkui niin Flyingessä kuin Ulatoftassa...

Kämppäkaverini Julian kanssa vietettiin hauskoja hetkiä niin tallissa kuin tallin ulkopuolella

Koulun kanssa kävimme tutustumiskäynnillä Abusa-tilalla

MAALISKUU


Maaliskussa oli vuorossa Bruksprovet eli Ruotsin oritesti! Kuvassa estepulen oritestivoittaja Centaurus omistaja/kasavattaja/ratsastajansa Olof Smithin kanssa.

Ja tässä koulupuolen oritestivoittaja.

HUHTIKUU


Huhtikuussa päästiin hyppäämään ensimmäiset maastoesteet!

 TOUKOKUU

Toukokuussa oli loppukiri koulussa ja ohjelmassa näyttökokeet niin koulu- kuin esteratsastuksessa!

Päättäjäisiä vietettiin toukokuun lopulla. Hejdå Flyinge, tervetuloa uudet haasteet!
 KESÄKUU

Kesäkuussa sain nauttia taas täysipäiväisestä hevosenhoitajan elämästä....

...ja kisakausi oli täydessä käynnissä!

HEINÄKUU
Vuoden isoimmat kilpailut Falsterbossa kilpailtiin heinäkuun alussa. Aurinkoa, hienoja hevosia ja isoja esteitä!

Väsyneitä pieniä kilpahevosia :-)

Heinäkuun lopulla vuodetatettiin monia kyyneliä kun Fixi laukkasi vihreämmille laitumille rajun sairauden väsyttäneenä

ELOKUU


Elokuussa oli aika jättää hyvästit Skånessa ja suunnata auton nokka kohti Strömsholmaa. Niin alkoi toinen vuosi hippologisessa!




SYYSKUU

Elämää tallin ulkopuolella; The Arkin jäähyväiskeikka Tukholman Gröna Lundissa.

LOKAKUU


Ja koulussa ratsastettiin! Kouluhevosilla, estehevosilla ja kuvassa näkyvillä nuorilla hevosilla.

MARRAS- & JOULUKUU

8-viikon intensiivijakso koulussa tarkoitta 82-tunnin viikkoja, paljon työtä ja paljon ratsastamista. Joulunpyhät vietettiin Strömsholmassa ja sen jälkeen oli aika lähteä ansaitulle lomalla Suomeen. Loma oli enemmän kuin onnistunut, ennen kaikkea tyli syötyä, syötyä ja levättyä :-)


tiistai 10. tammikuuta 2012

VFU

Kirjaimet VFU tulevat sanoista Verksamhetsförlagd Utbildning, eli vapaasti käännettynä työssä oppiminen. Kyseessä tiestysti 8 viikon harjoittelu, joka alkoi maanantaina!

Toisen hippologivuoden aikana meidän on tarkoitus saada II-tason ratsastuksenopettajaa vastaavat taidot ("få kunskaper motsvarande ridlärare level II). Koulussa käydään läpi ratsastuskoulun sekä ratsastuksen opettamisen teoriaa, pidetään muutama tunti luokkakavereille ja muutama tunti lukiolaisille. 8 viikkoa vietetään sitten oppimassa ratsastuskoululla. Itse olen Stora Ekebyn ratsastuskoululla (http://www.storaekeby.nu/), joka sijatsee n. 5 km Strömsholmasta. Ratsastajia on n. 450 viikossa, tuntihevosia n. 35 ja ratsastuksenopettajia 5. Tulette kuulemaan Stora Ekebystä vielä paljon lisää :-)

Harjoittelun aikana töitä tehdään 30 tuntia viikossa, lisäksi 10 tuntia on varattu kirjallisille tehtäville. Kaksi ensimmäistä viikkoa vietetään pääasiassa tallissa tarkoituksena tutustua rutiineihin, hevosiin sekä henkilökuntaan. Maanantain ja tiistain olen oillut harjoittelemassa 7-12, tänään 13-18. Olen lisäksi saanut "projektiksi" yhden ratsastuskoulun hevosen, 7-vuotiaan Arenan jolla on välillä tapana heitellä ratsastajia alas :-) Ratsastan Areenaa joka päivä ja tämä sisältyy harjoittelutunteihini.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Back in business!

Tämä on muuten 100. blogipäivitykseni. En malta odottaa että pääsen saattamaan teidät ajantasalle joululoman tapahtumista sekä tänään alkaneesta harjoittelustani. Aloitan kuitenkin kertomalla tämän illan luennosta.

Eläinlääkäri/kirjailija/tutkija/opettaja Per Michanek, joka teki meihin lähtemättömän vaikutuksen toimiessaan opettajanamme Flyingessä, kutsuttiin oppilaskunnan toimesta pitämään luentoa Strömsholmaan. Per on upea puhuja, jonka kuuntelisi puhuvan... no, ihan mistä vain. Hänelle annettiin siis täysin vapaat kädet, 2 tuntia aikaa ja niin oli kaikille avoin luento Strömsholman auditoriossa järjestetty.

2 tuntia venyi kolmeksi, aiheena Modern Hästhållning eli moderni hevosenpito. Per aloitti esittelemällä omaa hevosenpitoaan; hänellä on laumallinen täysiverihevosia, jotka kilpailevat ehkäpä hevosmaailman haastavimmassa lajissa eli sekaestelaukassa (laukkakilpailu, jossa radalla ylitetään valtavia maastoesteitä). Kaikki hänen hevosensa asuvat pihatossa; ulkona vuorokauden ympäri, koko vuoden.

Miksi pihatto tai active stable?
- Se säästää aikaa; tallinteossa menee n. 2-3 minuuttia per hevonen/päivä
- Halvat rakennuskustannukset
- Hevoset voivat hyvin !

Miksi sitten rakennamme tavallisia, hyvin kalliita talleja ja pieniä karsinoita, joissa hevoset eivät voi hyvin?
- Tähän kysymykseen ei taida kukaan osata vastata... Tai ainakaan kehtaa vastata.

Talvella, kun Perin laukkahevoset eivät kilpaile, ovat ne pihatossa lehmien kanssa ja saavat ainoastaan heinää. Kesällä kisakauden aikaan saavat hevoset 3-6 kiloa kauraa. Todisteeksi siitä, että hyvin suorittavia hevosia voi pitää tällä tavalla oli Per tilastoinut vuosien 2007-2011 kilpailutuloksiaan; 25% starteista voittoja, keskimäärin hevoset ovat tienanneet 14 000 kruunua (n. 1400 euroa) per lähtö. Vaikuttavaa! Per ei käytä hevosillaan mitään muuta kuin suitsia ja satulaa; ei suojia, ei hierojia, ei lisävitamiineja... eikä ole edes tarvinnut eläinlääkäriä, vaikka Per ja hänen vaimonsa molemmat sellaisia ovat :) Hänen hevosillaan ei ole koskaan ollut ähkyä, niveltulehduksia tai hengitystiesairauksia. Joskus saattaa jänne mennä laukkakilpailun yhteydessä, mutta siitä toipuminen onkin sitten oma tarinansa, ja siihenkin auttaa pihatto.

Miten sitten kuuluu toimia hikisten hevosten kanssa, jos ne kerran asuvat ulkona? 6 km laukkatreenin jälkeen ovat klippaamattomat hevoset hikisiä... ja ne päästetään ulos lumeen, ne kierivät lumessa ja kuivuvat! Hevonen alentaa lämpötilaansa hikoilemalla ja kuivuu ulkona säteilyn ja tuulen avulla. Hevoselle voi laittaa hikiloimen, jonka avulla kosteuden voi siirtää hevosesta loimeen. Mutta miksi, kuuuu kysymys.

Miksi siis PIHATTO?
- Terveitä ja kestäviä hevosia
- Todellista hevosen elämää
- Helppohoitoista ja ekonomista
- Pieni tapaturmariski --> hevoset jotka tarhailevat vain pari  tuntia päivässä riehuvat usein itsensä hajale

Tavanomaisen KARSINASSA pidosta seuraa...
-Liian vähän liikuntaelinten stimulointia
-Hermoston puutteellinen treeni
-Hengitystiesairauksia
-Ruuansulatusongelmia, esim. ähky
-Psyykkisiä ongelmia

Ai minkä takia hengitystiesairauksia?
Hevosen hengitystiet ovat äärimmäisen herkkiä ärsykkeille. Luonnossa hevonen sietää vähemmän kuin 0,5 bakteeria per litra ilmaa. Talli-ilmassa (ilmastoitu talli!) on todistetusta n. 100-2000 bakteeria per 1 litra ilmaa. Näkymätön pöly on vaarallisinta. Isot bakteerit, ne jotka näkyvät pölynä, juuttuvat limakalvoihin eivätkä näin jatka matkaansa - pienet pääsevät keuhkoihin asti aiheuttaen esim. puhkuria.

Ai miten niin liikuntaelinten riittämätön stimulointi?
No, pintelöidyt jalat ovat merkki riittämättömästä liikunnasta; pinteleillä kun saa pois kertyneen turvotuksena näkyvän nivelnesteen, sen mikä liikunnan pitäisi poistaa. On vaikeaa saada kontrolloitu liikunta toimimaan yhtä hyvin kuin hevosen oma, vapaaehtoinen liikkuminen.

Psyykkisiä ongelmia?
Imppaaminen on yleinen ongelma ja tästä oli paljon keskustelua. Imppaamine on käytöshäiriö jota ei koskaan voi saada pois sen jälkeen, kun hevonen on sen oppinut. Onhan imppaaminen ärsyttävää, ja hevoset tuhoavat helposti aidat ja seinät. Miksi hevosia pitäisi estää imppaamasta? Hevonen ei impatessaan niele ilmaa, tämä on todistettu ultraäänellä. On ehdotettu, että imppaajille pitäisi antaa vapaa heinä sekä mahdollisuus impata.

Kaikki edellä mainittu on kuitenkin Perin mielestä toissijaista. Kaikkein tärkeintä on se, että hevosia treenataan oikein. Riittävästi mutta ei liikaa. "What makes a good trainer? A GOOD HORSE". Perin ohjeet olivat, että; 1. Osta hyvä hevonen, 2. Pidä hevonen terveenä. Puhuttiin paljon hevosen lihaskunnosta. Ainoastaan sellainen treeni, jossa hevonen toimii maksimaalisen suorituskykynsä mukaan, kasvattaa lihasten kokoa. Sellaisia toistoja jaksaa vain muutaman. Kevyemmän treenin seurauksena muuttuu ainoastaan lihasten aineenvaihdunta.

Tärkeää on, että treeni tapahtuu hyvällä pohjalla. Hevosen oma iskunvaimennin koostuu viidestä osasta:
1. Lihakset etujalan ja lavan välillä
2. Olkavarren kulmaukset
3. Nivelneste ja nivelrusto (rusto toimii sienen lailla; puristuu ja taas laajenee)
4. Koukistajajänteet ja hankositeet (ottavat vastaan kovimman iskun jalan tullessa maahan)
5. Kaviomekanismi

Iskunvaimennukseen tarvitaan apua kentän pohjalta;
1. Deformaatio (että kavio "uppoaa" pinnan läpi)
2. Liukuminen
3. Jousto

Kova pohja aiheuttaa todistetusti enemmän vammoja kuin pehmeä. On myytti, että liian pehmeä pohja aiheuttaisi jännevammoja. "Some horses like firm ground... But they don't like it for very long".

Per on mukana projektissa, jossa kehitetään mm. Flyingen ja Strömsholman talliolosuhteita. Top 3 listalla ovat pihaon rakentaminen, karsinoiden siivouksen helpottaminen sekä heinän käsittely.

MITÄ MIELTÄ TE OLETTE AIHEESTA MODERN HÄSTHÅLLNING??