Turvallisuusdemo

Ensimmäinen kouluviikko on täynnä erilaisia demoja. Strömsholm on tunnettu näistä demoistaan, niissä opettajat tai oppilaat näyttävät ja selittävät - täydellinen mahdollisuus oppia näkemällä, kuulemalla ja tekemällä. Tämän viikon demoissa on paikalla ollut kaikki Strömsholmassa tällä hetkellä pyörivät koulutusohjelmat: toisen ja kolmannen vuoden hippologit, ratsastuksen opettajat ja ohjaajat, kuskit, kengittäjät, lukiolaiset sekä islanninhevos-ihmiset. Aika joukolla ollaan siis oltu paikalla.

Meidän vastuullamme oli turvallisuusdemo. Tallissa kuin tallissa on turvallisuus äärimmäisen tärkeää, tässä käsitellään yli 500 kg painavia hevosia. Strömsholmassa on yli 250 hevosta ja niitä käsittelee koko ajan uudet ihmiset - tärkeää on, että kaikki toimivat samojen yhteisten sääntöjen mukaan. Turvallisuussäännöt eivät ole olemassa kenenkään kiusaksi, jokainen sääntö on olemassa syystä ja onnettomuuksia ei juuri satu.

Itse olin demonstroimassa hevosen taluttamista. Tästäkin näkee niin monia versioita, päätimme siis esittää hyvän ja huonon esimerkin. Minä olin se huono esimerkki eli ei näin, ja luokkakaverini Gabriella näytti miten sitten sen sijaan toimitaan.

Minä huonona esimerkkinä raahasin likaista hevosta perässäni pelkässä riimussa ja riimunnarussa. Ilman hanskoja. Jalassa muoviset crocsit, päällä hupullinen paita, hiukset auki. Ja tietysti kännykkä kädessä. Saatiin sentään yleisö ja opettajat nauramaan kun yritin piiloutua hevosen taaksa kirjoittaakseni tekstiviestiä :)

Gabriella sitten näytti miten täällä oikeasti toimitaan. Hevosta ei ikinä vedetä perässä kivireen tapaan, vaan itse kävellään lavan kohdalla ja hevosella on leuan alla ketjuriimunnaru. Kädessä on aina hanskat! Jalassa on talli- tai ratsastuskengät, paidassa ei huppua ja hiukset kiinni. Täällä lisäksi hevoset ovat siistejä aina lähtiessään karsinasta. Voin luvata, että Gabriella näytti ammattimaisemmalta kuin minä. Ja kyllä pelotti omien varpaiden puolesta kun talutin hevosta vihreät crocsit jalassa...

Miltä näyttävät teidän tallin turvallisuusrutiinit? Tuleeko niitä ajateltua? Varsinkin ratsastuskouluilla - toimithan SINÄ hyvänä esimerkkinä?

GAME ON!

Hei ja tervetuloa takaisin Hippologiblogin pariin! :) Kesänaikainen päivitysten vähyys loppuu nyt kun koulu on viimein pyöröhtänyt käyntiin.

Luen siis kolmatta (ja viimeistä) vuotta hippologi-koulutusohjelmassa. Opiskelen Strömsholmassa, täällä meitä on 15 hippologikandidaatin ryhmä. 8 kandidaattia lukee viimeisen vuotensa Flyingessä. Me Strömsholmalaiset erikoistumme ratsastuksen opettamiseen. Palaan vielä tarkemmin siihen mitä kaikkea tulemme tänä lukuvuonna opiskelemaan.

Ensimmäiset 2 koulupäivää ovat nyt takana ja uusien rutiinien keskellä saa päänsä pyörälle. Ennen meillä oli "oma talli" jossa olivat kaikki hippologien käytössä olevat hevoset. Nyt ovat toisen vuoden hippologiopiskelijat vallanneet "meidän" tallimme ja meillä on hevosia yhteensä kolmessa eri tallissa. Täytyy siis opetella kolmen tallin rutiinit sekä hoitaa ja tarhata hevoset eri puolilta Strömsholmaa.

Onneksi kesäloman jälkeen ollaan pirteitä, motivoituneita ja valmiina uusiin seikkailuihin! :)

Lontoo 2012 - seuraavaksi Rio 2016

Olympialaiset ovat ratsastuksen osalta ohi. Ruotsille ei tullut odotettua menestystä, mutta ei tuloksissa häpeämistä ole. Britit voittivat ansaitusti kaiken henkilökohtaista estemitalia lukuunottamatta.

Hevoslehti Hippson kirjoitti Facebook-sivullaan; 60 vuotta sitten saivat naiset ensi kertaa osallistua olympialaisiin. Nyt kouluratsastuksen palkintopallilla seisoi kolme naista, lisäksi voittaja turvakypärä päässään!

Nyt alkaa odotus ennen seuraavia olympialaisia :))

Älä unohda vettä !

Hippologikollegani ja virallisen (ruotsalaisen) hippologiblogin pitäjä Mari Ryman kirjoitti blogissaan juomaveden tärkeydestä. Hänen kirjoituksestaan sekä alla olevasta kuvasta motivoituneena ajattelin jakaa saman asian kanssanne.



(C) http://www.hippson.se/blogs/Mariee/index.htm

Hevoset ovat yhtä herkkiä veden laadulle kuin me ihmiset. Kuinka moni olisi valmis juomaan kuvan kylpyammeesta...? Harva suostuisi edes kylpemään siinä. Kuvan altaat oli juuri täytetty ja omistajan mukaan "kaikki oli niin kuin piti". Just!

Hevosen elimistössä vesi valuu vatsalaukun sisällön ohi lyhyintä tietä ohutsuoleen. Vesi ei siis kohtaa bakteereita tappavaa suolahappoa  - niin kuin ruoka ja rehu - ja vaarallisia bakteereja pääsee tästä syystä veden mukana hevosen elimistöön. Hevosilla on tosin erinomainen hajuaisti ja voivat tämän perusteella kieltäytyä myrkyllisestä vedestä. Mutta jos muuta ei ole tarjolla... Vedessä kasvava levä saattaa olla erittäin myrkyllistä hevosille, tietyt levälajit sisältävät ainetta jota elimistö ottaa luihin kalsiumin sijaan ja tuloksena on luiden huonontunut laatu.

Villihevoset käyvät veden luona kerran tai kaksi päivässä, ja juovat nopeasti ja paljon kerralla. Tämä käytös on jäljellä myös kesyhevosissa ja on tutkimuksissa on todettu, että hevoset juovat mieluummin ämpäristä kuin vesiautomaatista. Hevonen tarvitsee puhdasta vettä ja puhdas vesi tarkoittaa sellaista, mitä mekin suostuisimme juomaan. Tiskiharjat esiin ja käsi sydämellä tarkistamaan omien tarhojen ja laidunten vesisaavit!

LONTOO 2012

Muutin Ruotsiin elokuussa vuonna 2008, samaan aikaan kun olympialaiset olivat käynnissä Pekingissä ja Honkongissa. Toki tiesin että Ruotsilta oli joukkue mukana, mutta en osannut edes nimeltä mainita kaikkia joukkueen jäseniä. Tietysti Rolf-Göran Bengtssonin joka upealla hevosellaan Ninja La Silla otti henkilökohtaiset hopeamitalin. Televisiosta näytettiin ratsastuksen finaali ja Roffe oli esillä mediassa jonkin aikaa olympialaisten jälkeen.

Vuodesta 2008 lähtien on ruotsalainen ratsastusurheilu noussut raketin lailla ylöspäin. Paljosta saa kiittää itse Bengtssonia – todellinen ponnahduslauta koko ratsastusurheilulle oli EM-kulta ja sen jälkeen Roffen saama Jerrings-palkinto. Ruotsin televisio näyttää enemmän ja enemmän ratsastusta, lehdet kirjoittava enemmän ja enemmän. Olympialaisten avajaisissa Lontoossa sai Roffe kantaa ruotsinlippua – koko hevoskansa valvoi yötä myöten nähdäkseen tämän sekä Ruotsin joukkueen 6 sekunnin ajan. Ja oli se sen arvoista!

 Ruotsilla on täydet mahdollisuudet mitaliin tälläkin kertaa. Ruotsin televisio näyttää suorana ratsastusta, radiossa selostetaan reaaliajassa – media on todella herännyt ja ratsastajat näkyvät. Esteratsastuksen joukkue on vahva, joskin siellä on loukkaantumisten takia tehty sekä ratsastaja- että hevosvaihtoja; Rolf-Göranin Ninja ei loukkaantumisensa takia ehtinyt OS-kuntoon, Ninjan tilalla kilpailee Casall La Silla. Malin Baryard Johnssonin Tornesh sai jännevamman viime hetkellä, mukaan otettiin reservi Lisen Bratt Fredricsson hevosella Matrix. Henric von Eckermann vaihtoi hevosta viime hetkellä. Lisäksi mukana on (OPETTAJANI !!!) Jens Fredricsson upealla Lunaticilla ja Jens on tällä hetkellä yksi kuumimmista nimistä, hän ratsasti Ruotsille Nations Cup voitoin Falsterbossa reilu kaksi viikkoa sitten.

 Kouluratsastuksessa mukana ovat Patrik Kittel, Minna Telde ja Tinne Vilhelmson Silfven. Voi olla että Patrik yllättää. Kenttäratsastusjoukkue on pitänyt matalampaa profiilia eikä Ruotsilla oli kenttäratsastusmitalia sitten 1980-luvun. Mutta se siitä matalasta profiilista, Ruotsin Sara Algotsson on henkilökohtaisessa johdossa ennen viimeistä osakoetta! Joukkuemitali luisui käsistä juuri ja juuri. Tätä kirjoittaessani on Saran starttiin tunti aikaa. Onko mahdollista että Ruotsi aloittaa ratsastuksen ottamalla kenttäratsastuksen kultaa…?

...ja niinhän siinä sitten kävi että viimeinen este putosi ja Sara ratsasti Ruotsin hopealle. Kerrassaan upea suoritus. Yleisurheilijat ja jääkiekkonisset - missä lajissa se ensimmäinen mitali nyt tulikaan, häh?! :)