Siitä se ajatus sitten lähti...

Huhu kertoo, että muutama utelias lukija on löytänyt blogini Villivarsan hienon jutun kautta. Lisäksi sain kysymyksen siitä miten oikeastaan päädyin Ruotsiin. Aloitetaan siis ihan alusta!

Olen alun alkaen pesunkestävä aulankolainen; ratsastuksen aloitin siis Aulangon Ratsastuskoululla Hämeenlinnassa. Ensin yksi tunti viikossa, sitten kaksi, sitten oma hoitohevonen, sitten oma vuokrahevonen. Ratsuskoululta sain vahvan pohjan niin teoreettisesti kuin käytännön tasolla. Aulangon Ratsastuskoulun nykyinen yrittäjä Salla Varenti työskenteli tallin ratsastuksenopettajana otti meidät mukaan kaikkeen; hoitamaan hevosia kilpailuihin, ajamaan ja valjastamaan, hoitamaan sairaita hevosia ja sisäänratsastamaan nuoria. Alkuun sain kilpailla ratsastuskoulun hevosilla, tuntihevosella Wild Discovery olin mukana Ratsastuskouluoppilaiden SM-kilpailuissa ja ratsastin finaaliin asti koulupuolella. Tämän jälkeen vuokrasin Nora Ahtolan omistuksessa ollutta Nallea, jonka kanssa startattiin helppoja koulu-, este- ja lopulta kenttäratsastusluokkia.

Vuonna 2008 kirjoitin ylioppilaaksi Kaurialan Lukion luonnontiedelinjalta. Kesän kirjoitusten jälkeen olin töissä Aulangolla, mutta siinä vaiheessa olin jo päättänyt lähteä ulkomaille hevostelemaan. Halu kokeilla omien siipien kantavuutta oli valtava. Paikan löytäminen osoittautui hankalaksi, halusin ratsastamaan, en ainoastaan siivoamaan karsinoita. Sallan tuttavan kautta löytyi varsin hyvän kuuloinen paikka, ja siitä se ajatus sitten lähti...

Elokuussa 2008 pakattiin kimpsut ja kapsut autoon ja nokka suunnattiin kohti Ruotsia ja Skånea! Ystäväni Salla, Krista, Eve ja Iida H. lähtivät saattaman ja loppujen lopuksi jättivät minut Hörbyyn. Muistan, että vähän jännitti kun katselin auton perävaloja ja ajattelin, että mitäköhän tästä oikein tulee...

Olof Smithin talli OS Hästar osoittautui unelmien täyttymykseksi. Sanat eivät riitä kertomaan miten hyvin viihdyin ensimmäisestä päivästä lähtien. Kotona hoidettiin tallia ja ratsastettiin, viikonloput oltiin kilpailuissa. Kierrettiin Breeders Trophy, Flyinge GP, Oritesti. Tarkoitkseni olla tallilla oppilaana 6 kk ja sitten palata Suomeen, mutta toisin kävi :)

Vuoden päivät työskenneltyäni tallilla en vieläkään ollut valmis palaamaan kotiin. Kesällä 2009 ostin ensimmäisen oman hevoseni. Englantilainen täysverinen Berri Chis, "Pusu", muutti tallille. Pusu on kotoisin Argentiinasta, siellä hän oli kilpaillut laukkaradoilla ja tämän jälkeen myyty Ruotsiin hintaan 80 000 euroa. Ruotsin laukkaradoilla ei tullut samanlaista menestystä, niinpä Pususta tuli minulle ratsu. Yhdessä startattiin alkuun koulua, ja kun Pusu lopulta ymmärsi että rataesteistä kuuluu mennä yli (ei läpi...) päästiin myös estekilpailuihin. Loppuvuodesta ehdin katkaista oikean olkavarteni pienessä ratsastustapaturmassa mutta niin ne vammat vain paranee ja alkuvuodesta 2010 olin takaisin satulassa.

Kesä 2010 kierrettiin kilpailuja; Henriksdal Spring Tour, Falsterbo... Tässä vaiheessa alkoi olla takana 2 vuotta samalla tallilla ja oli aika alkaa suunnittelemaan tulevaisuutta.

Niinhän siinä sitten kävi, että syksyllä 2010 aloitin hevosalan opinnot Flyingessä. Hippologikoulutus on 3 vuotinen ja mahdollisesti maailman ainoa yliopistotasoinen puhtaasti hevosalan koulutus.

Alkuvuodesta 2011 tuli ajankohtaiseksi vaihtaa hevosta. Pusu oli kiistämättä maailman paras hevonen ja maailman paras kaveri, mutta esteillä sen kapasiteetti ei ollut paljon yli 1 m:n ja minun oli pakko ajatella omaa kehittymistäni ja omia kilpailullisia tavoitteitani. Pusu löysi unelmakodin Suomesta ja vaihdossa minulle tuli pieni ja pippurin FWB-tamma Fixi.

Keväällä 2011 oli ensimmäinen vuosi hippologisessa takana! Selvitty oli niin kouluratsastuksen, esteratsastuksen kuin valjakkoajonkin näyttökokeista ja edessä oli Skånen kesälaitumet :)

Kesällä olin töissä niin OS-tallilla kuin Flyingessä. Nautin viimeisistä hetkissä Skånessä, syksyllä kun oli edessä muutto Strömsholmaan.

Alkukesästa 2011 Fixi sairastui vakavaan kaviokuumeeseen kortisonipiikityksen seurauksena ja laukkasi lopulta vihreämmille laitumille. Yhteistyöni pv-ruuna Alexin kanssa alkoi täysin sattumalta, Alex oli melkein myyty Suomeen kunnes se loukkasi toisen takajalkansa. Sitten se oli melkein myyty toiselle ostajalla kun... No, se on pitkä tarina. Loppujen lopuksi ontuva hevonen lähti mukanani Strömsholmaan.

(C) Ida Rising/Marie Ryman

Syksyllä, 3 Skåne-vuoden jälkeen, oli siis aika muuttaa pohjoiseen. Hippologikoulutuksen toinen vuosi opiskellaan aina Strömsholman Ratsastuskoululla. Uusi asunto ja uusi tallipaikka löytyi aivan kulman takaa.

Vuosi 2012 on aloitettu Strömsholmassa ja seikkailujani voi jatkossakin seurata täällä Hippologiblogisa!