Back in business!

Tämä on muuten 100. blogipäivitykseni. En malta odottaa että pääsen saattamaan teidät ajantasalle joululoman tapahtumista sekä tänään alkaneesta harjoittelustani. Aloitan kuitenkin kertomalla tämän illan luennosta.

Eläinlääkäri/kirjailija/tutkija/opettaja Per Michanek, joka teki meihin lähtemättömän vaikutuksen toimiessaan opettajanamme Flyingessä, kutsuttiin oppilaskunnan toimesta pitämään luentoa Strömsholmaan. Per on upea puhuja, jonka kuuntelisi puhuvan... no, ihan mistä vain. Hänelle annettiin siis täysin vapaat kädet, 2 tuntia aikaa ja niin oli kaikille avoin luento Strömsholman auditoriossa järjestetty.

2 tuntia venyi kolmeksi, aiheena Modern Hästhållning eli moderni hevosenpito. Per aloitti esittelemällä omaa hevosenpitoaan; hänellä on laumallinen täysiverihevosia, jotka kilpailevat ehkäpä hevosmaailman haastavimmassa lajissa eli sekaestelaukassa (laukkakilpailu, jossa radalla ylitetään valtavia maastoesteitä). Kaikki hänen hevosensa asuvat pihatossa; ulkona vuorokauden ympäri, koko vuoden.

Miksi pihatto tai active stable?
- Se säästää aikaa; tallinteossa menee n. 2-3 minuuttia per hevonen/päivä
- Halvat rakennuskustannukset
- Hevoset voivat hyvin !

Miksi sitten rakennamme tavallisia, hyvin kalliita talleja ja pieniä karsinoita, joissa hevoset eivät voi hyvin?
- Tähän kysymykseen ei taida kukaan osata vastata... Tai ainakaan kehtaa vastata.

Talvella, kun Perin laukkahevoset eivät kilpaile, ovat ne pihatossa lehmien kanssa ja saavat ainoastaan heinää. Kesällä kisakauden aikaan saavat hevoset 3-6 kiloa kauraa. Todisteeksi siitä, että hyvin suorittavia hevosia voi pitää tällä tavalla oli Per tilastoinut vuosien 2007-2011 kilpailutuloksiaan; 25% starteista voittoja, keskimäärin hevoset ovat tienanneet 14 000 kruunua (n. 1400 euroa) per lähtö. Vaikuttavaa! Per ei käytä hevosillaan mitään muuta kuin suitsia ja satulaa; ei suojia, ei hierojia, ei lisävitamiineja... eikä ole edes tarvinnut eläinlääkäriä, vaikka Per ja hänen vaimonsa molemmat sellaisia ovat :) Hänen hevosillaan ei ole koskaan ollut ähkyä, niveltulehduksia tai hengitystiesairauksia. Joskus saattaa jänne mennä laukkakilpailun yhteydessä, mutta siitä toipuminen onkin sitten oma tarinansa, ja siihenkin auttaa pihatto.

Miten sitten kuuluu toimia hikisten hevosten kanssa, jos ne kerran asuvat ulkona? 6 km laukkatreenin jälkeen ovat klippaamattomat hevoset hikisiä... ja ne päästetään ulos lumeen, ne kierivät lumessa ja kuivuvat! Hevonen alentaa lämpötilaansa hikoilemalla ja kuivuu ulkona säteilyn ja tuulen avulla. Hevoselle voi laittaa hikiloimen, jonka avulla kosteuden voi siirtää hevosesta loimeen. Mutta miksi, kuuuu kysymys.

Miksi siis PIHATTO?
- Terveitä ja kestäviä hevosia
- Todellista hevosen elämää
- Helppohoitoista ja ekonomista
- Pieni tapaturmariski --> hevoset jotka tarhailevat vain pari  tuntia päivässä riehuvat usein itsensä hajale

Tavanomaisen KARSINASSA pidosta seuraa...
-Liian vähän liikuntaelinten stimulointia
-Hermoston puutteellinen treeni
-Hengitystiesairauksia
-Ruuansulatusongelmia, esim. ähky
-Psyykkisiä ongelmia

Ai minkä takia hengitystiesairauksia?
Hevosen hengitystiet ovat äärimmäisen herkkiä ärsykkeille. Luonnossa hevonen sietää vähemmän kuin 0,5 bakteeria per litra ilmaa. Talli-ilmassa (ilmastoitu talli!) on todistetusta n. 100-2000 bakteeria per 1 litra ilmaa. Näkymätön pöly on vaarallisinta. Isot bakteerit, ne jotka näkyvät pölynä, juuttuvat limakalvoihin eivätkä näin jatka matkaansa - pienet pääsevät keuhkoihin asti aiheuttaen esim. puhkuria.

Ai miten niin liikuntaelinten riittämätön stimulointi?
No, pintelöidyt jalat ovat merkki riittämättömästä liikunnasta; pinteleillä kun saa pois kertyneen turvotuksena näkyvän nivelnesteen, sen mikä liikunnan pitäisi poistaa. On vaikeaa saada kontrolloitu liikunta toimimaan yhtä hyvin kuin hevosen oma, vapaaehtoinen liikkuminen.

Psyykkisiä ongelmia?
Imppaaminen on yleinen ongelma ja tästä oli paljon keskustelua. Imppaamine on käytöshäiriö jota ei koskaan voi saada pois sen jälkeen, kun hevonen on sen oppinut. Onhan imppaaminen ärsyttävää, ja hevoset tuhoavat helposti aidat ja seinät. Miksi hevosia pitäisi estää imppaamasta? Hevonen ei impatessaan niele ilmaa, tämä on todistettu ultraäänellä. On ehdotettu, että imppaajille pitäisi antaa vapaa heinä sekä mahdollisuus impata.

Kaikki edellä mainittu on kuitenkin Perin mielestä toissijaista. Kaikkein tärkeintä on se, että hevosia treenataan oikein. Riittävästi mutta ei liikaa. "What makes a good trainer? A GOOD HORSE". Perin ohjeet olivat, että; 1. Osta hyvä hevonen, 2. Pidä hevonen terveenä. Puhuttiin paljon hevosen lihaskunnosta. Ainoastaan sellainen treeni, jossa hevonen toimii maksimaalisen suorituskykynsä mukaan, kasvattaa lihasten kokoa. Sellaisia toistoja jaksaa vain muutaman. Kevyemmän treenin seurauksena muuttuu ainoastaan lihasten aineenvaihdunta.

Tärkeää on, että treeni tapahtuu hyvällä pohjalla. Hevosen oma iskunvaimennin koostuu viidestä osasta:
1. Lihakset etujalan ja lavan välillä
2. Olkavarren kulmaukset
3. Nivelneste ja nivelrusto (rusto toimii sienen lailla; puristuu ja taas laajenee)
4. Koukistajajänteet ja hankositeet (ottavat vastaan kovimman iskun jalan tullessa maahan)
5. Kaviomekanismi

Iskunvaimennukseen tarvitaan apua kentän pohjalta;
1. Deformaatio (että kavio "uppoaa" pinnan läpi)
2. Liukuminen
3. Jousto

Kova pohja aiheuttaa todistetusti enemmän vammoja kuin pehmeä. On myytti, että liian pehmeä pohja aiheuttaisi jännevammoja. "Some horses like firm ground... But they don't like it for very long".

Per on mukana projektissa, jossa kehitetään mm. Flyingen ja Strömsholman talliolosuhteita. Top 3 listalla ovat pihaon rakentaminen, karsinoiden siivouksen helpottaminen sekä heinän käsittely.

MITÄ MIELTÄ TE OLETTE AIHEESTA MODERN HÄSTHÅLLNING??