Palatakseni vielä viime viikkoon...
Torstaina oli ruokinnan tentti, johon mä luin. Todellakin luin! Viimeiset pari viikkoa, joka ilta. Kämppikseni on vieläkin järkyttynyt; "pitäköö hippologisella tosiaan lukea noin paljon?!". Tentti meni sitten vähän niin ja näin, en lukenut lähes ollenkaan heinän viljelystä ja säilömisestä, siitä tuli tietysti yksi kokonainen kysymys.
Tentistä selviytyminen palkittiin kolmipäiväisellä viikonlopulla. Niin sen pitäisi olla joka viikko! Ehti levätä, fyysisesti mutta erityisesti henkisesti. Sunnuntaina oli aika palata opiskelun pariin, koko päivä meni funktionell anatomi-ryhmätyön parissa. Aiheena oli siis raviurheilu ja ravihevosten yleisimmät vammat. Illalla istuin Ninan luona edelleen ryhmätyötä pakertamassa...
...ja 12 tuntia myöhemmin seison luokan edessä luennoimassa aiheesta josta en ihan oikeasti ymmärtänyt riittävästi. Se on hieno tunne puhua asioista joista ei ole ihan varma ja yrittää kuulostaa vakuuttavalta. Arvosanat saadaan varmaan ensi viikolla.
Muuten kulunut viikko on ollut enemmän kuin rauhallinen. Oma hevoseni ontuu, mistä johtuen mulla on ollut kaikki illat vapaina. Mitä ihmiset tekee vapaailtoina?! Kyllästyin jo ensimmäisen jälkeen ja nyt suorastaan ahdistaa. Kompensoin tekemisenpuutetta leipomalla suklaapalloja. Tarkoitus oli aloittaa seuraava kouluprojekti, mutta jätin materiaalit kouluun ja nyt mulla on taas kolmipäiväinen viikonloppu (niin sen pitäisi olla joka viikko!). Huomenna tulee kengittäjä ja toivottavasti onnistuu parantamaan mun hepan...
Olen varmaan aikaisemmin maininnut, että mulla on nykyään kämppis täällä. Julia on aivan huipputyyppi, tullaan erinomaisesti toimeen ja meillä on tosi hauskaa yhdessä. Viime lauantaina Julian isä oli käymässä ja valmisti meille 3 ruokalajin illallisen ruokajuomineen kaikkineen. Samana lauantaina syötiin myös Julia tippumiskakkua (aina jos tippuu hevosen selästä pitää leipoa, tottakai) ja se ei ollut mikään pieni kakku, onhan Julia ehtinyt pudota 3 kertaa saman viikon aikana ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti