Vad händer sen - mitä tapahtuu sitten?

Hei rakkaat ystävät! Kiitos kannustavista kommenteista bloggaamisen jatkamisen puolesta ;-) Huomattavasti motivoivampaa kirjoitaaa, kun tietää teidän olevan edelleen menossa mukana.

Niin siis päättyi kolmevuotinen hippologikoulutus (eilen muuten vietin Ruotsissa oleskeluni 5-vuotispäivää...). Kesäloma meni ensin töissä täällä paikallisella ratsastuskoululla, juhannusaatto kouluratsastusmeetingissä ja loppukesä sitten kotona ihan lomaillessa. Heinäkuun lopulla palasin Ruotsiin, äiti lähti matkaseuraksi ja korvaamattomaksi avuksi talon uudelleensisustamisessa nyt kun kämppikseni on muuttanut pois.

Kysymys kuuluu: mitäs nyt sitten?

Toistaiseksi jään Ruotsiin. Minulla on 50%:n ratsastuksenopettajan virka Stora Ekebyn Ratsastuskoululla. Pidän siis tunteja torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin, lisäksi teen tallia maanantai aamupäivät ja osallistun henkilökuntakokoukseen iltapäivällä. Aion jatkaa opiskelua ruotsalaisessa opettajakorkeakoulussa aineenopettajaksi (eli oikeasti ammatinopettajaksi = yrkeslärare). Minullahan on hevosainedein aineen pätevyys, luen siis aineenopettajan pedagogiset opinnot voidakseni opettaa hevosaineita hevosoppilaitoksessa tai -lukiossa (esim. Ypäjällä, mikä on pienoinen unelma....). Teen 100 %:n eli täyspäiväisiä etäopintoja Karlstadin yliopiston kautta. Lähijaksoja on 3 x 3 päivää sekä syys- että kevätlukukauden aikana ja opinnot kestävät 1,5 vuotta. Tällä hetkellä olen siis hippologi ja ratsastuksenopettaja, 1,5 vuoden kuluttua lisäksi yrkeslärare inom häst- och ridkunskap.

Blogissa tulen siis kertomaan arjesta, joka tulee olemaan huomattavasti erilaista kuin kuluneet 3 vuotta. Kerron arjesta ratsastuskoululla sekä opintojen etenemisestä. Tietysti puhutaan myös yleisesti hevosista ja ratsastuksesta, ja jos keskustelen mielelläni kanssanne jos teille tulee kysymyksiä tai ajatuksia! Yritän myös ilahduttaa kuvilla, nyt kun isän suosiollisella avustuksella on kameraan hankittu uusi laturi.

Palataan!
Kati

Täällä taas!

Hei rakkaat ystävät! Kiitos kaikista onnittelluista valmistumiseni johdosta. Olen päättänyt, että hippologiblogi palaa nyt kesälomalta ja jatkan bloggaamista - kertomusta siitä, miltä elämä näyttää hippologikoulutuksen jälkeen. Toivottavasti haluatte olla matkassa mukana ja jatkaa hippologiblogin seuraamista.

Viikonlopun jälkeen luvassa lisää tekstiä. Nähdään!!

Kuvia viimeiseltä kouluviikolta

Kiitos kaunis kaikista ihanista kommenteista ja onnitteluista! Päättäjäisten jälkeen meitä on puoli luokkaa edelleen täällä Strömsholmassa - me, jotka kieltäydymme uskomasta että se nyt oikeasti on ohi. Emme ole enää hippologiopiskelijoita, nyt me olemme hippologeja! Ja nyt meidän pitää jättää Strömsholma ja koko hippologiperheemme täällä. Ush! Eilen muutti kämppikseni, paras ystäväni Gabbi pois talosta, jonka olemme viimeisen vuoden ajan jakaneet. Viimeistä iltaa vietettiin porukalla grillibuffétin merkeissä Strösmholm-kilpailujen ravintolateltassa. Meitä oli 8 hippologin porukka ja pikku hiljaa porukka väheni. Olo oli kuin romaanissa "10 pientä neekeripoikaa" - sitten heitä oli oli vain 6. Sitten heitä oli vain 4... Siinä naureskellessamme ja vitsaillessammne totesimme, että miten ihmeessä me voimme jatkossa viettää aikaa tavallisten ihmisten kanssa?? Kukaan, siis todellakaan kukaan, ei tule ymmärtämään tätä huumoria. Tai näitä pöytätapoja.

Koska minä edelleen kieltäydyn uskomasta että tämä on ohi, ja että tästä päivästä lähtien asun yksin, ajattelin muistella viimeistä kouluviikkoa ja jakaaa kanssanne muutamia kuvia.

UTSPARK. En toistaiseksi ole keksinyt, mitä utspark voisi olla suomeksi. Mutta käytännössä viimeisen vuoden opiskelijat potkaistaan ulos ;-) Kuten kuvasta näkyy meidät oli jaettu joukkueisiin, ja joukkueet tunnistaaa asusta. Meidät mm. kuljetettiin trailerille kesälaitumelle ja 90 minuutin ajan suoritimme erilaisia tehtäviä, joista kaikista sai tietyn määrän pisteitä. Mitä hankalampi tai typerämpi tehtävä, sitä enemmän pisteitä.

AVSLUTNING. Päättäjäiset.

Viimeisenä koulupäivänä lounastettiin porukalla.

 Ainiin, ja HEVOSEN MALJA!

 Kouluratsastusta linnan Grand Prix -radalla. Vau! Minä ja Alex kolmansina vasemmalta.

 Viime vuoden malliin; Strömsholmkilpailujen valmistelua ja kukkien istutusta.

 Lisää kuvia Grand Prix radalta :)

Ja lopuksi kuva itse Strömsholmkilpailuista. Hyppäsin kansallisen 125-luokan hirvittävän huonolla menestyksellä mutta... Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

HIPPOLOGIAN KANDIDAATTI - Kandidatexamen i hippologi

Kolmen vuoden hippologiopinnot ovat tulleet päätökseensä.

Keskiviikkona meidät "potkaistiin ulos" kakkosvuoden hippologien toimesta. Torstaina vietettiin päättäjäisiä yhdessä opettajien, kakkosten ja Strömsholman johdon kanssa. Perjantaina oli viimeinen virallinen koulupäivä joka päätettiin yhteiseen lounaaseen auringossa.

Nyt on aika sanoa hejdå niille, joiden kanssa olemme jakaneet elämämme kuluneiden kolmen vuoden aikana. Ja mikä ihana, uskomaton porukka me olemme olleet! Aika sanoa kiitos niille, jotka ovat halanneet sinua voittaessasi, auttaneet sinut ylös tippuessasi, halanneet sinua voittaessani. Sanoa kiitos niille jotka ovat kusanneet sinua ensiapuun, kotiin yökerhosta, kotiin lentokentältä ja juna-asemalta.

Aika sanoa hejdå niille, jotka ovat tehneet saman matkan kuin sinä, tsempanneet yhtä kovasti kuin sinä. Niille, jotka tuntevat sinut paremmin kuin moni muu, ja jotka tulevat olemaan ainoita jotka täysin ymmärtävät sinua näiden kolmen vuoden jälkeen. Niille, jotka tulivat voileivän ja kahvikupin kanssa kun tiesivät, ettet ehtinyt syödä lounasta. Niille, jotka ovat siivonneet hevostarhoja kaatosateessa, tehneet sarjavaihtoja, hypänneet 160 cm, saaneet ruhjeita ja mustelmia - niille jotka eivät ole hetkeäkään katuneet että lähtivät tälle matkalle.

Me teemme historiaa ja olemme ensimmäiset hippologit jotka valmistuvat kolmevuotisesta ohjelmasta. Me olemme uskomattomat ylpeitä kaikesta oppimastamme. Kaikki olemme yhtä surullisia siitä että matka on nyt ohi, ja tämä aika ei koskaan tule takaisin.

Master-ratsastuksenopettajatutkinto

Hei pitkästä aikaa! Niin paljon on taas kulunuiden viikkojen aikana tapahtunut, että on vaikea valita mistä aloittaisin kertomaan. Parasta varmaan aloittaa siitä, mikä viime viikolla vei ehdottomasti kaiken ajan ja energian, nimittäin (master-tason) ratsastuksenopettajan ammattitutkinto.

Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ei ole mitään, mikä puhtaasti kuuluu hippologikoulutukseen; sen järjestää ratsastajainliitto, ja meidän koulutuksemme antaa "riittävän pätevyyden" jotta voi ottaa osaa ammattitutkintoon joka on kaksipäiväinen koe. Kansainvälinen ICEQ jakaa ratsastuksenopettajan pätevyyden kolmelle tasolle, level I-III. Suomessa näitä vastaa level I = ratsastuksenohjaaja, level II = ratsastuksenopettaja ja level III = master ratsastuksenopettaja. Ruotsissa nimikkeet ovat SRL I-III (Svensk Ridlärare Level I-III.) Level III on siis korkein mitä tässä järjestelmässä voi suorittaa. Voidakseen osallistua III-tason kokeeseen pitää olla level II, eli ratsastuksenopettaja. Sen ammattitutkinnon suoritin syksyllä ja olen lisäksi kerännyt riittävästä työkokemusta saadakeni ratsastuksenopettaja  diplomoinnin.

Meitä on 15 opiskelijaa luokallani, mutta meistä vain 7 uskalsi lähteä yrittämään master-tason näyttökoetta. Vastaavaa koetta ei ole Ruotsissa koskaan aikaisemmin järjestetty ja meille ei annettu mitään informaatiota siitä, mitä tuleman pitää. Toki tiesimme mitä master-tason opettajan tulee osata ja tiesimme että edessä on niin ratsastusnäyttö kuin opetusnäyttö sekä este- että kouluratsastuksessa. Kukaan meistä seitsemästä ei lähtenyt näyttökokeeseen ylimielisenä, päin vastoin. Ajattelimme että voimme ainoastaan yrittää parhaamme ja sitten näkee mihin se riittää. Ammattitutkinto oli kaksi päiväinen ja yhteensä n 20 tuntia.

Kouluratsastus
Ensimmäinen osakoe oli kouluratsastusnäyttö kangilla. Kaikki aloittivat "omalla" hevosellaan, minä ratsastin Alexilla. Kouluratsastukseen kuului itsenäinen alkuverryttely ja sen jälkeen avotaivutusta keskihalkaisijalla, sulkutaivutusta diagonaalilla, ravilisäyksiä, laukanvaihtoja ja käyntipiruetteja. Tämän jälkeen vaihdettiin hevosia, ja vastaavat liikkeet piti esittää "uudella hevosella". Alex teki kaikki liikkeet esimerkillisesti ja vaihdossa vain Volframin, jolla ratsastin kakkosella paljonkin - tosin siitä on jo yli vuosi...

Suullinen ratsastuksen teoria
Suullisessa näytössä kaikki saivat aiheen, 5 minuuttia aikaa valmistella ja sitten piti 10 minuuttia esitelmöidä tästä aiheesta. Minun aiheeni oli rakriktning eli suoristaminen/suoristava työskentely. Muita aiheita olivat mm. painoavut, nuoren hevosen koulutus, suhteuttu väli esteratsastuksessa ja kankisuitset.

Esteratsastus
Esteratsastuksessa ratsastettiin "omalla" estehevosella,  minulla oli siis ratsuna RS Medina. Verryttelyhypyt otettiin kuin kisaverkassa, sen jälkeen hypättiin 10 esteen (mukana sarja, kolmoissarja, trippeli, vesimatto ja suhteutettuja linjoja) rata korkeudessa 120-125 cm. Tämän jälkeen kolme esteistä nostettiin tasolle 130-135 cm ja hypättiin tämä lyhyt rata (trippeli, okseri, pysty). Medina oli fantastinen ja näytimme todella parhaan puolemme estetehtävässä.

Nuoren hevosen ratsastus
Kaikki saimme 4-5 vuotiaan hevosen, jota emme olleet koskaan aikaisemmin nähneet. Turvaliivi päälle ja tågbananille hyppäämään maastoesteitä! Minun ratsuni oli 4-vuotias Hugo.

"Käytännön harjoitus"
Käytännön harjoituksessa meidät johdatettiin maneesiin, jossa odotti 4 tuntematonta hevosta. Yhdelle hevosista tuli tehdä terveystarkastus, lisäksi meidän tuli arvioida jokaisen hevosen ikä. Tehtävän ympärille oli rakennettu tarina, että ratsastuskoulu jolla olemme töissä saa lahjoituksena hevosen josta kukaan ei tiedä mitään - meidän pitää pystyä arvioimaan hevosen ikä, kunto ja käyttö. Ei ihan helppo nakki!

Ratsastuskouluteoria
Tässä osassa meidän tehtävämme oli kuvitella kolme erilaista ratsastuskoulua; 50/250/500 ratsastajaa viikossa ja vastata kysymyksiin; kuinka paljon henkilökuntaan? kuinka monta hevosta? millainen talous? millainen talli/kenttä/maneesi? Tämä tehtävä oli ryhmäkeskustelu.

Ratsastuksenteoria
1,5 tunnin kirjallinen tentti sekä koulu- että esteratsastuksesta. Meidän piti kuvailla 8 erilaista liikettä (kaikki avotaivutuksesta laukanvaihtoon); miten liike suoritetaan, ratsastajan avut, tavoite, miten se opetetaan hevoselle/ratsastajalle jne. 1,5 tuntia ei riittänyt mihinkään!

Kouluratsastuksen opettaminen
30 minuutin valmennustunti kolmelle ratsukolle (taso vaativa B), jotka olivat itsenäisesti verrytelleet ennen tuntia. Minun aiheenani oli sulkutaivutus ja pidän tähänastisen elämäni parhaan koulutunnin :)

Esteratsastuksen opettaminen
30 minuutin valmennustuntia kolmelle ratsukolle (taso n. 120 cm). Aiheenani oli suhteutetut linjat kaarevalla uralla. Oppilaat vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä tunnin jälkeen, en nostanut esteitä 120-tasolle koska en kokenut oppilaiden tason olevan sitä luokkaa.

Miten meillä loppujenlopuksi meni? Kukaan meistä seitsemästä ei päässyt ihan maaliin asti. Minä ja kaksi muuta olemme hylätty ainoastaan yhdessä osakokeessa, ja silloin saa uusia vain kyseisen osan ja sitten on masterin paperit kädessä. Minun tulee uusia ratsastuksenteoria, sitten olen valmis. Muut neljä hylättiin kahdessa tai useammassa osakokeessa, silloin joutuu uusimaan koko kaksi päiväisen näyttökokeen.

Loppuun voin todeta, että olo kuin puristetulla tiskirätillä - ja nyt on kyllä viimeinenkin tippa rutistettu. Ensimmäinen fiilis oli pettymys siitä, että en onnistunut - nyt olen lähinnä ylpeä siitä että yritin, ylpeä siitä miten pitkälle pääsin ja ylpeä siitä miten paljon olen näiden kolmen vuoden aikana oppinut!

Valmentamisen taito

Meillä Strömsholmalaisilla on ollut ilo ja kunnia olla mukana Jan Jönssonin, joka on ratsastuksen professori Kyra Kyrklundin lailla, luennolla sekä valmennustunneilla tällä viikolla. Janne on kilpaillut kenttäratsastuksessa olympiatasola monta vuotta ja ny 25 vuoden aikana toiminut valmentajana hienoin tuloksin. Hän jätti oman ratsastusuransa jo jonkin aikaa sitten, ja on sen jälkeen valentanut niin poni-, juniori-, young rider sekä seniorimaajoukkuetta kenttäratsastuksessa.

Janne luennoi meille valmentamisesta. Hän valmentaa maajoukkutasolla ja silloin tavoitteena on arvokisat ja olympialaiset. Silloin valmentajan ja/tai kapteeni saa yleensä työn neljän vuoden aikajaksoissa. Jannen mukaan tärkeintä on, että on selkeä visio; kuinka onnistun johtamaan joukkueeni maaliin ja tavoitteeseen? Tämän jälkeen tarvitaan strategia; missä joukkue on nyt, heikkoudet ja vahvuudet, mitä puuttuu, onko tavoite realistinen. Valmentaja tekee profiilin jokaisesta joukkueen ratsastajasta. Valmentajan eli "coachin" täytyy uskoa visioonsa ja olla todellinen visionääri.

Jannen mukaan valmentajan ei välttämättä tarvitse itse kilpailla/olla kilpaillut eliittitasolla, mutta kunnioitus on helpompi saada, jos on tehnyt sen. Janne puhui paljon siitä, että valmentajan täytyy olla parhaimmillaan "tiukassa tilanteessa" eli esim. juuri olympialaisten alla. Silloin täytyy auttaa ratsastajia löytämään oikea fokus ja keskittyminen. Täytyy luottaa siihen mitä tekee ja "tiukassa tilanteessa" ei auta miettiä mitä muut tekevät. Janne on valmentajana aivan omaa luokkaansa; yhtenä vuonna Ruotsin ratsastajat olivat heikkoja kouluratsastuksessa. Hän ott 2 vuotta (!) ennen olympialaisia selvää ketkä tuomaroivat olympialaisten kouluosuuden ja kutsui kyseiset henkilöt pitämään valmennusklinikkaa Ruotsiin. Ja tietysti klinikan aikana ratsastivat tulevat olympialaisratsukot :)

Janne on inspiroiva ja mahtava valmentaja. Me olemme korkanneet maastoestekauden ja hypänneet pieniä maastoesteitä Jannen valvonnassa. Kestää hetki ennen kuin uskaltaa päästä käsijarrusta pitkän maneesikauden jälkeen...

Alexin kanssa oltiin kouluratsastuskilpailuissa sunnuntaina. Alex oli upea! Ja tuloksena voitti vaativa C-luokassa, lisäksi debytoimme vaativa B-luokassa tuloksella 61 %.

Tässä kuvassa puolestaan minä Strömsholman estehevoseni RS Medina viime viikon kilpailuissa. Rolex-estejohteet antavat maailmaluokan tuntua vaikka esteellä ei ole korkeutta enempää kuin 120 cm :)

Viikkokatsaus

Viikonlopun estekisat menivät hyvin. Starttasin kaksi 120 cm: luokkaa ja tulos oli 4 virhepistettä molemmissa, eli yksi pudotus. Ensimmäinen rata oli vähän turhan varovainen, olisin tarvinnut enemmän peruslaukkaa. Toinen rata oli paljon parempi; ratsastin hyvää laukkaa hyviin etäisyyksiin, valitettavasti yksi puomi tipahti... Mutta kokonaisuus oli hyvä, toivotaan puhtaita ratoja ensi kerralla. Perjantaina on seuraavat kilpailut ja silloin jo ulkokentällä, vau!

Huomenna on kandintyön opponointi. Olemme olleet vapaalla kandintyöstämme nyt viikonlopun yli ja on ollut IHANAA. Olen ehtinyt harjata hevosiani, imuroida, laittaa ruokaa ja iltaisin olen jopa ehtinyt katsoa telkkaria. Ja syödä jäätelöä. Mutta niin se laiskottelu loppuu huomenna kun tiukat oponentit antavat kasoittain palautetta teoksestamme ja sitten on 2,5 viikkoa aikaa tehdä siitä täydellinen. Eli seuraava vapaailta 2,5 viikon kuluttua...

Kuten sanottu, viikonloppuna luvassa sekä este- että koulukilpailut. Medina kilpailee esteillä perjantaina; maanantaina sai Medina levätä, tänään tiistaina tein lyhyeämmän ratsastuskerran ulkokentällä, huomenna vähän hypätään, torstaina irroittavaa puomityöskentelyä ja perjantaina kisat. Viikonloppuna sitten vain maastoillaan. Alex aikoo kilpailla koluratsastuksessa sunnuntaina. Maanantaina Alex oli mukana koulussa ja teki rankan kouluratsastustreenin, oli raukka ihan poikki sen jälkeen. Tänään ollaan vain kävelty maastossa. Huomenna helpompi koulutreeni (tai ehkä puomeja...), torstaina kunnon koulutreeni ja ratsastan kouluohjelman kerran läpi. Perjantaina maastoilu, lauantaina vähän trimmataan ja vain tsekataan että kaikki toimii. Ja minä nautin viimeisestä "kandittomasta" illasta ja syön appelsiiniä tv:n äärellä ;)