Tänään oli täydellinen aamupäivä: aloitin tallissa kl 8 (normaalisti herään kuudelta, nyt nukuin onnellisesti seitsemään asti) ja aloin ratsastaa. Hyppäsin Lotta-ponilla, ratsastin koulua Hiawathalla ja yhdellä ratsikouluhepalla nimeltä Gladys. Alexille tuli kengittäjä kahden harjoittelijan kanssa, Alex sai hienoimmat kaviot ikinä. Kahvittelin työkaverin kanssa, juoksutin Alexia, siivosin karsinan ja pidin yhden ratsastustunnin. Ajatella jos voisi vaan ratsastaa...
Mutta ei. Nyt istun seitsemättä tuntia sisällä 500-sivuisen pedagogiikan kirjan kanssa ja ainut ajatus on "somebody pleace kill me!". Tuotan tekstiä hitaammin kuin ikinä, näitä kirjoja lukemalla pääsee hengestään ja motivaatio on häipynyt jo hyvän aikaa sitten. Lisäksi sisällä istuminen väsyttää.
No, sainpahan sen sanottua :) Onneksi itsekuria löytyy sen verran että kouluhommat on hyvässä vaiheessa tuskaisesta luomisprosessista huolimatta.
tiistai 17. syyskuuta 2013
maanantai 9. syyskuuta 2013
Miten tässä taas kävi näin?
Miten tässä taas kävi näin? Muistatteko muutama viikko sitten, kun valitin liiallisesta vapaa-ajan määrästä? Japp, nyt on siitä ongelmasta päästy eroon ;) Väitän, että hippologina hankin itselleni valtavasti tekemistä koska en enää osaa olla vapaalla.
Kuinka paljon viikkoon saadaan mahtumaan? No, minulla on tällä hetkellä 3 hevosta. Oma hevoseni Alex, jolla ratsastan vain itse ja 6-7 päivää viikossa. Hiawatha, joka tosin tällä hetkellä on toipilas, mutta jolla ratsastan 5-6 päivää viikossa. Tästä viikosta lähtien minulla on ratsutuksessa 8-vuotias Lotta, joka on ensimmäinen oikea "hevosasiakkaani", eli hevonen jonka kouluttamisesta minulle maksetaan. Lotan ratsastuksen jaan kollegani Cickin kanssa, eli ratsastuspäiviä tulee 3-4 viikossa.
Teen töitä ratsastuskoululla reilun 50 %, eli n. 22 tuntia viikossa. Maanantait tallissa, torstai-, perjantai- ja sunnuntai-illat pidän tunteja. Tämän lisäksi sijaistan jonkun ollessa poissa, järjestän kilpailuja ja extra-aktiviteetteja jonkun kerran kuussa.
Lisäksi minulla on 5 yksityisoppilasta, eli yksityistunteja tulee n. 8 tuntia viikossa. Ne jakautuvat kaikille viikonpäiville.
Muistinko mainita että opiskelen 100 % eli täyspäiväisesti etäopintoina? Ja huomenna ajattelin mennä treffeille. Kuinka monta tuntia sinun vuorokaudessasi on?? ;)
Kuinka paljon viikkoon saadaan mahtumaan? No, minulla on tällä hetkellä 3 hevosta. Oma hevoseni Alex, jolla ratsastan vain itse ja 6-7 päivää viikossa. Hiawatha, joka tosin tällä hetkellä on toipilas, mutta jolla ratsastan 5-6 päivää viikossa. Tästä viikosta lähtien minulla on ratsutuksessa 8-vuotias Lotta, joka on ensimmäinen oikea "hevosasiakkaani", eli hevonen jonka kouluttamisesta minulle maksetaan. Lotan ratsastuksen jaan kollegani Cickin kanssa, eli ratsastuspäiviä tulee 3-4 viikossa.
Teen töitä ratsastuskoululla reilun 50 %, eli n. 22 tuntia viikossa. Maanantait tallissa, torstai-, perjantai- ja sunnuntai-illat pidän tunteja. Tämän lisäksi sijaistan jonkun ollessa poissa, järjestän kilpailuja ja extra-aktiviteetteja jonkun kerran kuussa.
Lisäksi minulla on 5 yksityisoppilasta, eli yksityistunteja tulee n. 8 tuntia viikossa. Ne jakautuvat kaikille viikonpäiville.
Muistinko mainita että opiskelen 100 % eli täyspäiväisesti etäopintoina? Ja huomenna ajattelin mennä treffeille. Kuinka monta tuntia sinun vuorokaudessasi on?? ;)
 |
| LIVE HARD, LIVE YOUR DREAM! |
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Viikko tapahtumaa täynnä...
Viikko on lievästi sanottuna ollut tapahtumaa täynnä! Vapaa-ajanongelmat ovat historiaa ja huomasin päätyneeni tuttuun (ja turvalliseen?) tilanteeseen; tekemistä on niin paljon että vuorokauden tunnit eivät riitä. Miten se sanonta menikään; mihinkäs kettu karvoistaan pääsisi...;)
Keskiviikkona palasimme yliopistolta. Kotitehtäviä on kasoittain ja kumpikin ymmärsimme, että koulu ei taidakaan olla mikään leikin asia. Toisaalta viimeinen koulupäivä oli varsin inspiroiva, kun saimme touhuta didaktiikan parissa. Olen tavannut paljon uusi ihania ihmisiä - nyt vaan pitäisi aloittaa opiskelu ihan oikeasti. Itsekuri!
Loppuviikon oli maailman paras Nina täällä kylässä. Nina on hippologikaverini joka opiskeli viimeisen vuoden Flyingessä ja aikoo nyt lähteä kokeilemaan siipiään Hollantiin. Nukuttua ei tullut montaakaan tuntia kun puhuttavaa taas riitti. Perjantai-iltana, 4 tunnin yöunien jälkeen, pidin ratsastustunteja.
Lauantaiaamuna aloitin ratsastamalla yhden asiakkaan hevosella ja pitämällä estetuntia. Siitä sitten Strömsholmaan pitämään opastettua kierrosta kurssilaisille. Sitten oman hevosen ratsastus, jonka jälkeen olin juontajana meidän esteklinikalla (siitä myöhemmin lisää). Sen jälkeen pidin estevalmennusta, pesin hevoseni ja pakkasin tavarat hevosautoon...
...ja sunnuntaiaamuna lähdin koulukisoihin. Alex starttasi vain vaativan B:n, ollaan vähän ruosteessa kesälaitumen jäljiltä mutta 61,5 %. Ei yhtään rikkoa, mutta aika tasapaksu suoritus. Illalla pidin taas ratsastustunteja. Ja kun pidin viimeistä tuntia siinä ulkokentällä ilta-auringon laskiessa totesin olevani ihan oikealla alalla :)
Keskiviikkona palasimme yliopistolta. Kotitehtäviä on kasoittain ja kumpikin ymmärsimme, että koulu ei taidakaan olla mikään leikin asia. Toisaalta viimeinen koulupäivä oli varsin inspiroiva, kun saimme touhuta didaktiikan parissa. Olen tavannut paljon uusi ihania ihmisiä - nyt vaan pitäisi aloittaa opiskelu ihan oikeasti. Itsekuri!
Loppuviikon oli maailman paras Nina täällä kylässä. Nina on hippologikaverini joka opiskeli viimeisen vuoden Flyingessä ja aikoo nyt lähteä kokeilemaan siipiään Hollantiin. Nukuttua ei tullut montaakaan tuntia kun puhuttavaa taas riitti. Perjantai-iltana, 4 tunnin yöunien jälkeen, pidin ratsastustunteja.
Lauantaiaamuna aloitin ratsastamalla yhden asiakkaan hevosella ja pitämällä estetuntia. Siitä sitten Strömsholmaan pitämään opastettua kierrosta kurssilaisille. Sitten oman hevosen ratsastus, jonka jälkeen olin juontajana meidän esteklinikalla (siitä myöhemmin lisää). Sen jälkeen pidin estevalmennusta, pesin hevoseni ja pakkasin tavarat hevosautoon...
...ja sunnuntaiaamuna lähdin koulukisoihin. Alex starttasi vain vaativan B:n, ollaan vähän ruosteessa kesälaitumen jäljiltä mutta 61,5 %. Ei yhtään rikkoa, mutta aika tasapaksu suoritus. Illalla pidin taas ratsastustunteja. Ja kun pidin viimeistä tuntia siinä ulkokentällä ilta-auringon laskiessa totesin olevani ihan oikealla alalla :)
torstai 29. elokuuta 2013
Perjantai kl 06.20
Kello on 06.20 perjantaiaamuna ja olen jo puolen tunnin ajan istunut opintojeni parissa. Yritän todistaa itselleni (ja muille) että otan ja aloitan opiskelut ihan tosissani.
tiistai 27. elokuuta 2013
Yliopistolla
Makaan tällä hetkellä poikittain sängyllä Karlstadin Bed&Breakfastilla. Takana on kaksi ensimmäistä koulupäivää yliopistolla ja päässä vain surisee. Vielä yksi päivä jäljellä (sitten pääsee kotiin ja ratsastamaan).
On ihanaa, että entinen luokkakaverini Sofhie aloitti saman alan opinnot (minä tosin luen 100 % ja Sofhie 50 %). Maanantaiaamuna kl 06.00 strattasimme auton Strömsholmasta ja n. 2,5 tuntia myöhemmin kurvasimme Karlstadin Yliopiston parkkipaikalle. Yliopistoalue on valtava, 21 rakennusta ja 12 000 opiskelijaa (suuri osa etäopiskelijoita, mutta tällä viikolla taidamme olla kaikki paikalla kampuksella...). Alku tuntui sekavalta, niin kuin varmasti aina. Meitä on varsin sekalainen n. 40 opiskelijan joukko opiskelamassa aineen/ammattiopettajiksi - ja voin todeta olevani luokan kuopus. Keski-ikä on reilusti yli kolmenkymmenen; monet ovat tehneet lähes 20 vuotta alansa töitä ja ovat nyt hakemassa opettajan pätevyyttä voidakseen toimia oman alansa opettajina.
Itse koen suurena etuna sen, että on opiskelutekniikka on tuoreessa muistissa. Osaan käyttää koulun nettisivuja, käyttää koulun platformia, tieteellinen kirjoitustyyli ja referenssien käyttö on tuoreessa muistissa. Sitä vastoin me emme ole tottuneet istumaan paikoillaimme näin pitkään! Tai ylipäätään olemaan sisätiloissa näin pitkään... Tänäänkin koulupäivä oli 08.00-19.00.
Luentoja on ollut useita kumpanakin päivänä. Luennot ovat käsitelleet pedagogiikkaa; oppimista, opettajaa, oppimisympäristöä... Luennoijat ovat persoonia kaikki, muutamat ovat olleet aivan huikeita - viimeinen opettaja tänään puolestaan niin tylsä että hetken aikaa luulin kuolevani siihen paikkaan. Ehkäpä kerron luennoista myöhemmin lisää - kiinnostavimpi ovat tietysti olleet ne jotka voin heti yhdistää työhöni ratsastuskoululla. Nyt alan uskoa, että koulu antaa meille eväät tulla paremmiksi pedagogeiksi.
Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen olemme koulussa ilman ratsastusvaatteita ;-) Kokeilemme tätä oikeaa yliopistoelämää; kampuksella mennään kahvikuppi kädessä ja tauolla katsellaan muita isoilla kiviportailla istuen. Vähän jopa jännittävää - mutta 3 päivää riittää, sitten olen jo valmis palaamaan maalle, tallille ja kentän reunalle ratsastustuntia pitämään.
On ihanaa, että entinen luokkakaverini Sofhie aloitti saman alan opinnot (minä tosin luen 100 % ja Sofhie 50 %). Maanantaiaamuna kl 06.00 strattasimme auton Strömsholmasta ja n. 2,5 tuntia myöhemmin kurvasimme Karlstadin Yliopiston parkkipaikalle. Yliopistoalue on valtava, 21 rakennusta ja 12 000 opiskelijaa (suuri osa etäopiskelijoita, mutta tällä viikolla taidamme olla kaikki paikalla kampuksella...). Alku tuntui sekavalta, niin kuin varmasti aina. Meitä on varsin sekalainen n. 40 opiskelijan joukko opiskelamassa aineen/ammattiopettajiksi - ja voin todeta olevani luokan kuopus. Keski-ikä on reilusti yli kolmenkymmenen; monet ovat tehneet lähes 20 vuotta alansa töitä ja ovat nyt hakemassa opettajan pätevyyttä voidakseen toimia oman alansa opettajina.
Itse koen suurena etuna sen, että on opiskelutekniikka on tuoreessa muistissa. Osaan käyttää koulun nettisivuja, käyttää koulun platformia, tieteellinen kirjoitustyyli ja referenssien käyttö on tuoreessa muistissa. Sitä vastoin me emme ole tottuneet istumaan paikoillaimme näin pitkään! Tai ylipäätään olemaan sisätiloissa näin pitkään... Tänäänkin koulupäivä oli 08.00-19.00.
Luentoja on ollut useita kumpanakin päivänä. Luennot ovat käsitelleet pedagogiikkaa; oppimista, opettajaa, oppimisympäristöä... Luennoijat ovat persoonia kaikki, muutamat ovat olleet aivan huikeita - viimeinen opettaja tänään puolestaan niin tylsä että hetken aikaa luulin kuolevani siihen paikkaan. Ehkäpä kerron luennoista myöhemmin lisää - kiinnostavimpi ovat tietysti olleet ne jotka voin heti yhdistää työhöni ratsastuskoululla. Nyt alan uskoa, että koulu antaa meille eväät tulla paremmiksi pedagogeiksi.
Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen olemme koulussa ilman ratsastusvaatteita ;-) Kokeilemme tätä oikeaa yliopistoelämää; kampuksella mennään kahvikuppi kädessä ja tauolla katsellaan muita isoilla kiviportailla istuen. Vähän jopa jännittävää - mutta 3 päivää riittää, sitten olen jo valmis palaamaan maalle, tallille ja kentän reunalle ratsastustuntia pitämään.
perjantai 23. elokuuta 2013
Hiawatha - uusi hevosprojekti
Koulun alkuun on enää muutama päivä. Tulen lukemaan opettajaopintoni etäopintoina, mutta 3 kertaa lukuvuoden aikana ollaan lähijaksolla yliopistolla. Maanantaiaamuna aikaisin lähdetään kohti Karlstadia ja keskiviikkona tullana kotiin. Vähän jo jännittää, mutta hyvällä tavalla. Erittäin hektiset 3 vuotta kun on takana, on vaikea totutella tähän "rentoon" arkeen. Kun pidän illat ratsastunteja olen vapaalla koko päivän, mulla on ihan oikeita vapaapäiviä keskellä viikkoa iltaisin kun tulen sisälle ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä. Tässähän ihan lihoo ja laiskistuu ;) Mutta kerrankin on hevonen hyvin harjattu, varusteet pesty ja kotona siistiä. Olen myös kuullut että stressitön elämä on hyväksi terveydellä. Totuus kuitenkin on, että joudun lievän paniikin valtaan kun tajuan, että olen tehnyt kaiken mahdollisen ja kello on vasta neljä iltapäivällä.
Vapaa-ajanongelmat todennäköisesti häviävät kun koulu alkaa, ja lisäksi minulla on uusi hevosprojekti:
Hiawatha on 7-vuotias ruuna, joka muutti Strömsholmasta tänne Stora Ekebyn Ratsastuskoululle eilen. Hieno ja hyväsukuinen estehevonen joka ei valitettavasti kestä Strömsholmassa vaadittavaa käyttöä. Nyt se on täällä koeajalla, jotta nähdään soveltuisiko kaveri tuntihevosen hommaan. Tämä on siis minun projektini ainakin seuraavan kuukauden ajan. Hiawatha on todella kiltti, säkäkorkeudeltaan n. 175 cm ja aika raaka - ontumisien takia on ollut vähäisellä käytöllä. Saa nähdä mitä tästä tulee!
Vapaa-ajanongelmat todennäköisesti häviävät kun koulu alkaa, ja lisäksi minulla on uusi hevosprojekti:
Hiawatha on 7-vuotias ruuna, joka muutti Strömsholmasta tänne Stora Ekebyn Ratsastuskoululle eilen. Hieno ja hyväsukuinen estehevonen joka ei valitettavasti kestä Strömsholmassa vaadittavaa käyttöä. Nyt se on täällä koeajalla, jotta nähdään soveltuisiko kaveri tuntihevosen hommaan. Tämä on siis minun projektini ainakin seuraavan kuukauden ajan. Hiawatha on todella kiltti, säkäkorkeudeltaan n. 175 cm ja aika raaka - ontumisien takia on ollut vähäisellä käytöllä. Saa nähdä mitä tästä tulee!
lauantai 17. elokuuta 2013
Vad händer sen - mitä tapahtuu sitten?
Hei rakkaat ystävät! Kiitos kannustavista kommenteista bloggaamisen jatkamisen puolesta ;-) Huomattavasti motivoivampaa kirjoitaaa, kun tietää teidän olevan edelleen menossa mukana.
Niin siis päättyi kolmevuotinen hippologikoulutus (eilen muuten vietin Ruotsissa oleskeluni 5-vuotispäivää...). Kesäloma meni ensin töissä täällä paikallisella ratsastuskoululla, juhannusaatto kouluratsastusmeetingissä ja loppukesä sitten kotona ihan lomaillessa. Heinäkuun lopulla palasin Ruotsiin, äiti lähti matkaseuraksi ja korvaamattomaksi avuksi talon uudelleensisustamisessa nyt kun kämppikseni on muuttanut pois.
Kysymys kuuluu: mitäs nyt sitten?
Toistaiseksi jään Ruotsiin. Minulla on 50%:n ratsastuksenopettajan virka Stora Ekebyn Ratsastuskoululla. Pidän siis tunteja torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin, lisäksi teen tallia maanantai aamupäivät ja osallistun henkilökuntakokoukseen iltapäivällä. Aion jatkaa opiskelua ruotsalaisessa opettajakorkeakoulussa aineenopettajaksi (eli oikeasti ammatinopettajaksi = yrkeslärare). Minullahan on hevosainedein aineen pätevyys, luen siis aineenopettajan pedagogiset opinnot voidakseni opettaa hevosaineita hevosoppilaitoksessa tai -lukiossa (esim. Ypäjällä, mikä on pienoinen unelma....). Teen 100 %:n eli täyspäiväisiä etäopintoja Karlstadin yliopiston kautta. Lähijaksoja on 3 x 3 päivää sekä syys- että kevätlukukauden aikana ja opinnot kestävät 1,5 vuotta. Tällä hetkellä olen siis hippologi ja ratsastuksenopettaja, 1,5 vuoden kuluttua lisäksi yrkeslärare inom häst- och ridkunskap.
Blogissa tulen siis kertomaan arjesta, joka tulee olemaan huomattavasti erilaista kuin kuluneet 3 vuotta. Kerron arjesta ratsastuskoululla sekä opintojen etenemisestä. Tietysti puhutaan myös yleisesti hevosista ja ratsastuksesta, ja jos keskustelen mielelläni kanssanne jos teille tulee kysymyksiä tai ajatuksia! Yritän myös ilahduttaa kuvilla, nyt kun isän suosiollisella avustuksella on kameraan hankittu uusi laturi.
Palataan!
Kati
Niin siis päättyi kolmevuotinen hippologikoulutus (eilen muuten vietin Ruotsissa oleskeluni 5-vuotispäivää...). Kesäloma meni ensin töissä täällä paikallisella ratsastuskoululla, juhannusaatto kouluratsastusmeetingissä ja loppukesä sitten kotona ihan lomaillessa. Heinäkuun lopulla palasin Ruotsiin, äiti lähti matkaseuraksi ja korvaamattomaksi avuksi talon uudelleensisustamisessa nyt kun kämppikseni on muuttanut pois.
Kysymys kuuluu: mitäs nyt sitten?
Toistaiseksi jään Ruotsiin. Minulla on 50%:n ratsastuksenopettajan virka Stora Ekebyn Ratsastuskoululla. Pidän siis tunteja torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin, lisäksi teen tallia maanantai aamupäivät ja osallistun henkilökuntakokoukseen iltapäivällä. Aion jatkaa opiskelua ruotsalaisessa opettajakorkeakoulussa aineenopettajaksi (eli oikeasti ammatinopettajaksi = yrkeslärare). Minullahan on hevosainedein aineen pätevyys, luen siis aineenopettajan pedagogiset opinnot voidakseni opettaa hevosaineita hevosoppilaitoksessa tai -lukiossa (esim. Ypäjällä, mikä on pienoinen unelma....). Teen 100 %:n eli täyspäiväisiä etäopintoja Karlstadin yliopiston kautta. Lähijaksoja on 3 x 3 päivää sekä syys- että kevätlukukauden aikana ja opinnot kestävät 1,5 vuotta. Tällä hetkellä olen siis hippologi ja ratsastuksenopettaja, 1,5 vuoden kuluttua lisäksi yrkeslärare inom häst- och ridkunskap.
Blogissa tulen siis kertomaan arjesta, joka tulee olemaan huomattavasti erilaista kuin kuluneet 3 vuotta. Kerron arjesta ratsastuskoululla sekä opintojen etenemisestä. Tietysti puhutaan myös yleisesti hevosista ja ratsastuksesta, ja jos keskustelen mielelläni kanssanne jos teille tulee kysymyksiä tai ajatuksia! Yritän myös ilahduttaa kuvilla, nyt kun isän suosiollisella avustuksella on kameraan hankittu uusi laturi.
Palataan!
Kati
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)