tiistai 27. elokuuta 2013

Yliopistolla

Makaan tällä hetkellä poikittain sängyllä Karlstadin Bed&Breakfastilla. Takana on kaksi ensimmäistä koulupäivää yliopistolla ja päässä vain surisee. Vielä yksi päivä jäljellä (sitten pääsee kotiin ja ratsastamaan).

On ihanaa, että entinen luokkakaverini Sofhie aloitti saman alan opinnot (minä tosin luen 100 % ja Sofhie 50 %). Maanantaiaamuna kl 06.00 strattasimme auton Strömsholmasta ja n. 2,5 tuntia myöhemmin kurvasimme Karlstadin Yliopiston parkkipaikalle. Yliopistoalue on valtava, 21 rakennusta ja 12 000 opiskelijaa (suuri osa etäopiskelijoita, mutta tällä viikolla taidamme olla kaikki paikalla kampuksella...). Alku tuntui sekavalta, niin kuin varmasti aina. Meitä on varsin sekalainen n. 40 opiskelijan joukko opiskelamassa aineen/ammattiopettajiksi - ja voin todeta olevani luokan kuopus. Keski-ikä on reilusti yli kolmenkymmenen; monet ovat tehneet lähes 20 vuotta alansa töitä ja ovat nyt hakemassa opettajan pätevyyttä voidakseen toimia oman alansa opettajina.

Itse koen suurena etuna sen, että on opiskelutekniikka on tuoreessa muistissa. Osaan käyttää koulun nettisivuja, käyttää koulun platformia, tieteellinen kirjoitustyyli ja referenssien käyttö on tuoreessa muistissa. Sitä vastoin me emme ole tottuneet istumaan paikoillaimme näin pitkään! Tai ylipäätään olemaan sisätiloissa näin pitkään... Tänäänkin koulupäivä oli 08.00-19.00.

Luentoja on ollut useita kumpanakin päivänä. Luennot ovat käsitelleet pedagogiikkaa; oppimista, opettajaa, oppimisympäristöä... Luennoijat ovat persoonia kaikki, muutamat ovat olleet aivan huikeita - viimeinen opettaja tänään puolestaan niin tylsä että hetken aikaa luulin kuolevani siihen paikkaan. Ehkäpä kerron luennoista myöhemmin lisää - kiinnostavimpi ovat tietysti olleet ne jotka voin heti yhdistää työhöni ratsastuskoululla. Nyt alan uskoa, että koulu antaa meille eväät tulla paremmiksi pedagogeiksi.

Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen olemme koulussa ilman ratsastusvaatteita ;-) Kokeilemme tätä oikeaa yliopistoelämää; kampuksella mennään kahvikuppi kädessä ja tauolla katsellaan muita isoilla kiviportailla istuen. Vähän jopa jännittävää - mutta 3 päivää riittää, sitten olen jo valmis palaamaan maalle, tallille ja kentän reunalle ratsastustuntia pitämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti