Kunto

Elämä on ihanaa, kun 10 tunnin yöunien jälkeen herää siihen, että aurinko paistaa ikkunasta! Tällä viikolla minulla ei ole aamutallivuoroa ja lukujärjestys on lähes naurettavan helppo. Sunnuntai-iltana palautin hermojaraastavan pedagogiikantehtävän, kokonaiset 6 tuntia ennen deadlinea. Tehtävässä oli kolme osaa; ensimmäisessä piti määritellä liuta käsitteitä, mm. motivaatio, opettajarooli, pedagookinen perusnäkemys, ihmis- ja yhteiskuntanäkemys... Toisessa osassa piti kirjoittaa omasta näkemyksestään (ihmis-, yhteiskunta- ja tietotaito) ja viimeisessä osassa vastata kysymykseen "Kirjoita ja perustele; miten uskot toimivasi tulevaisuuden hevosalan opettajanroolissa?". Käytössämme on samat pedagogiikankirjat kuin opettajakorkeakoulussa sekä maailman paras ruotsalainen teos; Pedagogiikkaa ratsastuksenopettajalle. Ensimmäisen hippologivuoden aikana luetaan kurssi "Pedagogik i hästverksamhet" ja tänä vuonna kurssin nimi on "Pedagogik och ledarskap" eli vapaasti käänneettynä Pedagogiikka ja johtaminen.

Tällaisissa kirjoitustehtävissä on harvoin oikeaa ja väärää vastausta. Itse olen sen verran matemaatikko että revin melkeinn hiuksia päästää kun pitää ylianalysoida itseään ja kirjoittaa jotain näin... pehmeää! Suomalainen luokkatoverini tätä vastoin on todellinen humanisti ja loistaa näissä tehtävissä. No, nyt on pedagogiikka valmis ja saa alkaa työstämään liiketaloutta.

Viime perjantaina meillä on niin kutsuttu Hästbesiktning. Niitä on neljä vuoden aikana erilaisilla teemoilla. Jokainen näyttää oman hevosensa maastakäsin ja etukäteen tulee olla laskettuna ruokintalaskut ja arvioituna hevosen lihavuuskunto. Tämän viimeisimmän kerran aiheena oli hevosen kuntostatus ja sieltä tulikin mojovat laiskanläksyt. Kysymys kuului; mitä taroittaa KUNTO? Tätä sitten kirjoitettiin eilen illalla;

"Hästen har en stor fysisk kapacitet på grund av effektiv syretransportförmåga, höga antal röda blodkroppar och förmågan att öka antalet dessa vid ansträngning, högt mitokondrieantal i muskelcellerna, omfattande aeroba kapacitet, intramuskulär glykogenlager och effektiv temperaturreglering.

 Syretransportkedjan från luften till musklerna hos hästar är anpassad för att transportera den stora mängden syre som behövs i metabolismen. Syreupptagningsförmåga betyder mängden syre som hästen utnyttjar per minut och kan mätas i enheten VO₂. VO_2max är enheten för den maximala syreupptagningen i muskulaturen. Faktorer som påverkar den maximala syreupptagningsförmågan är hjärtats pumpkapacitet, syreupptagningsförmågan i lungorna, mängden röda blodkroppar och blodförsörjningen till en enskild muskelcell.

Hästar åstadkommer en kraftig ökning av syre i blodet genom att öka hemoglobinkoncentrationen genom sammandragningar i mjälten. Hemoglobin finns i röda blodkroppar och den ansvarar för syretransporten i blodet. Två tredjedelar av röda blodkroppar finns i mjälten; när hästen inte arbetar lagras en stor del av blodkropparna i mjälten (mjältreserv) och frigörs vid kraftig ansträngning eller flyktsituation.

Genom träning kan man öka musklernas aeroba kapacitet. Det finns tre olika typer av muskelfibrer; typ I är långsamma och uthålliga, typ IIa är snabba och uthålliga och typ IIb är mycket snabba. När typ IIb –fibrer omvandlas till typ II b ökas den aeroba kapaciteten och därmed förbättras hästens kondition. Inne i cellerna sker den aeroba metabolismen i mitokondrier och hästen har ett högt mitokondrieantal i muskelcellerna.

Hästar har stora intramuskulära energilager i form av glykogen som kan användas vid arbete. Då kan glykogen brytas ner till glukos. Träningen har bevisats resultera i en blygsam ökning av glykogenlager i musklerna. Förmågan att mobilisera glykogen är till viss del influerad genom den absoluta aktivitet av anerobiska enzymer som finns i muskelfibrerna."